Informaatiotulvan hallitseminen — sijoittajan tärkein taito

Sijoittajalla on käytettävissään rajallisesti aikaa, mutta sijoitusinformaatiota on tarjolla rajattomasti. Useimmat piensijoittajat käyttävät informaatiota sattumanvaraisesti ja vailla pitkän tähtäimen suunnitelmaa.

Informaation sattumanvarainen käyttäminen pilaa tuotot

Sijoittajien enemmistölle informaatiosta on lähinnä haittaa. Ongelmana on se, että useimmat amatöörisijoittajat käyvät sitä enemmän kauppaa, mitä enemmän he altistuvat informaatiolle. Netin osakekeskustelupalstoilla voi käydä katsomassa, miten salkkujen tuotot tuhotaan turhalla kaupankäynnillä.

Huonoimmat sijoitustulokset syntyvät lähdekritiikittömällä pörssivihjeiden perässä ryntäilemisellä. Kun ei ole analyyttisesti mietitty, kenen vinkkejä kuunnellaan ja millä perusteella, sijoitustoiminnasta tulee kaoottista. Kaupankäyntikulut ovat hurjat. Indeksituottoon on vaikea päästä edes ennen kuluja, kun salkussa pyörivät kalliit muotiosakkeet.

Kun markkinatilanne rajuissa lasku- ja nousuvaiheissa muuttuu psykologisesti haastavammaksi, tällainen impulsiivinen ja suunnittelematon sijoitustoiminta tuottaa entistäkin surkeammat tulokset.

Indeksisijoittaja ei yritäkään käyttää informaatiota hyväkseen

Indeksisijoittaja tarvitsee ainoastaan mekaanisen sijoitussuunnitelman, josta hän pitää kiinni aina, markkinaolosuhteista riippumatta. Informaatiota omistamistaan yhtiöistä hän ei tarvitse.

Sijoittamalla Nordnetin indeksirahastoon saa indeksituoton kulujen ja verojen jälkeen. Merkintä- tai hallinnointipalkkiota ei ole, eivätkä rahastot maksa osinkoveroa. Indeksituotto kulujen ja verojen jälkeen ei suinkaan ole keskinkertainen tulos, vaan paljon parempi kuin mihin keskivertosijoittaja pääsee.

Pitkäjänteisellä suoralla osakesijoittamisella haastetta elämään

Tyypillisestä Suomi-osakesalkusta osinkovero nakertaa prosentin verran vuosittain (osinkotuotto 4 %, mistä osinkovero neljäsosa). Suora osakesalkku siis lähtee indeksisalkkuun verrattuna ikävän pitkältä takamatkalta jo ennen kaupankäyntikuluja. Tämä ero pitäisi kuroa umpeen löytämällä indeksituottoa paremmin kehittyviä osakkeita. Tässä tarvitaan informaatiota.

Informaatio voidaan jakaa faktoihin ja mielipiteisiin. Faktoja ovat esimerkiksi yhtiöiden raportoimat luvut ja niistä lasketut tunnusluvut sekä yhtiöiden jakama sanallinen tieto siitä, miten liiketoiminta on tähän mennessä sujunut. Mielipiteitä ovat ennusteet, tulevaisuudenodotukset ja pörssivihjeet.

Muiden mielipiteitä voi olla paikallaan kuunnella, mutta lähdekriittisesti. Sijoittaja tekee viisaasti, kun tutkii ensin pörssivinkkaajan sijoitusmenestyksen tai vinkkien osumatarkkuuden vähintään viimeisiltä kymmeneltä vuodelta. Harvalla pörssivihjeiden antajalla on näytettävänään pitkäaikaista menestyksellistä sijoitushistoriaa.

Entäpä sitten amatöörisijoittajan itse tekemä yhtiö- ja osakeanalyysi? Ammattisijoittajilla on käytettävissään paremmat resurssit yhtiöiden seuraamiseen kuin amatöörillä. Jotta amatööri voisi voittaa ammattilaiset, hänen on pystyttävä hyödyntämään vaatimattomampia tiedonhankkimismahdollisuuksiaan fiksummin.

Amatöörin tehtävä on haastava mutta ei toivoton. Ryhmäpaine ja kärsimättömät työnantajat pakottavat ammattisalkunhoitajat monesti lyhytjänteiseen sijoitustoimintaan. Amatöörisijoittajan kannattaa kilpailla ammattilaisia vastaan kärsivällisemmällä sijoitusstrategialla.

Tämän blogin tärkein teema on pohtia sitä, miten amatöörisijoittaja voisi pitkällä aikavälillä voittaa vertailuindeksinsä sekä enemmistön ammattisalkunhoitajista.