Indeksirahaston pyörittäminen on tarkkaa hommaa

Indeksirahasto pyrkii seuraamaan vertailuindeksiään mahdollisimman tarkasti. Siinä missä indeksin kehitys on puhdasta matikkaa, indeksissä oleviin osakkeisiin sijoittava rahasto joutuu sijoittamaan varansa markkinoille ja kattamaan pienen käteispositionsa futuurilla. Muun muassa tästä tekemisestä syntyy indeksin ja indeksirahaston tuottokehitysten välille pieniä eroja, niin sanottua tracking erroria. Mistä kaikesta eroa sitten voi syntyä?

Rahastoa verrataan väärään indeksiin

Mikäli indeksirahasto näyttää vuodessa tuottavan noin 3-4 prosenttia paremmin kuin kyseisessä vertailussa käytetty vertailuindeksi, jälkimmäinen ei todennäköisesti sisällä osinkoja. Indeksirahastoja onkin syytä verrata vertailuindeksin kokonaistuottoversioon (total return, TR) mikä huomioi myös osingot. Kaikille indekseille tällaista ei tosin ole olemassa, eivätkä ne siten sovi minkään rahaston vertailuindekseiksi.

Esimerkiksi Nordnetin Superrahasto Suomea pitää verrata OMXH25GI indeksiin. Sinänsä tällä ei indeksirahastosijoittajan kannalta ole niin suurta merkitystä kuin aktiivisten rahastojen kohdalla. Indeksirahastoissa osingoista syntyvä ero on ymmärrettävissä, se on osinkojen osalta aina positiivinen eikä indeksirahastoissa ole tuotto-sidonnaista palkkiota.

Rahaston ja indeksin arvot eri kellonlyömältä

Yleisin syy indeksirahaston ja sen vertailuindeksin päivittäisestä tuotto-erosta esimerkiksi lehtien sivuilta tarkastettuna on se, että rahaston arvo on laskettu eri aikaa kuin indeksin pisteluku. Koska markkinat eivät pysy paikoillaan, eri ajoilta otettuja arvoja ei voi verrata keskenään.

Indeksin pisteluku on lähes poikkeuksetta kyseisen päivän päätöskurssi. Indeksirahaston arvo puolestaan on usein laskettu jonkun muun kellonajan pohjalta. Jos rahasto arvostetaan esimerkiksi kello 14.00 tilanteen mukaan, rahaston salkussa olevien arvopaperien hinnat otetaan mahdollisimman täsmällisesti juuri siltä kellonlyömältä.

Jos haluaa selvittää rahaston todellisen tracking-errorin (muualta kuin rahastokatsauksesta), rahaston arvoa pitäisi verrata rahaston arvostushetken mukaiseen indeksipistelukuun, koska  markkinat luonnollisesti liikkuvat päivän päätöshetkeen asti.

Viivettä uuden rahan sijoittamisessa

Kun rahastoon kertyy merkittävä määrä käteistä (joka siihen mennessä on katettu futuurilla), se pitää sijoittaa rahaston salkussa oleviin arvopapereihin.

Salkunhoitajan pitäisi ensinnäkin sijoittaa rahat juuri samalla hetkellä kun ne tulevat rahastoon, eli rahaston arvostushetkellä (kello 14.00 esimerkissä yllä). Lisäksi käteisellä ostettavien arvopaperien lukumäärä riippuu sijoitushetken kursseista. Mikäli tarvittavat osakekaupat eivät toteudu siihen kurssiin, minkä perusteella salkunhoitaja laski tarvittavien arvopapereiden lukumäärät, rahastoon syntyy tracking-erroria. Eroa syntyy tietenkin vastaavalla tavalla myös arvopapereita myydessä.

Kun huomioi, että indeksirahastossa saattaa olla 50 osaketta useasta eri maasta, on ymmärrettävää, että joitain eroja syntyy vääjäämättäkin. Kaikkia osakekauppoja ei vaan yksinkertaisesti pysty toteuttamaan sekunnissa, viimeisen toteutuneen kaupan hintaan.

Indeksifutuurin käyttö poistaisi nämä ongelmat, mutta sen mukana tulee toisaalta vastapuoliriski. Lisäksi futuuri ei saa osinkoja ja siihen liittyy niin sanottu Contango -ilmiö.

Takautuvasti muuttuva indeksikoostumus

Vertailuindeksin muuttuessa indeksirahastonhoitajan pitää muuttaa rahastosalkun koostumusta vastaavasti – käymällä arvopapereilla kauppaa markkinoilla. Taas markkinahinnat saattavat olla jotain muuta kuin indeksin uutta koostumusta laskiessa.

Joskus indeksin koostumus saattaa muuttua jopa takautuvasti, esimerkiksi jonkin yllättävän yhtiöjärjestelyn yhteydessä, jolloin indeksirahastonhoitajalla ei ole mitään mahdollisuutta välttää tuottoeron syntymistä.

Hallinnointipalkkio ja välityspalkkiot jarruttaa

Vaikka indeksirahaston hallinnointipalkkiot tyypillisesti ovat alhaiset (alle 0,5 prosenttia vuodessa) ne synnyttävät eroa vertailuindeksiin tuottokehitykseen nähden, jarruttamalla rahaston tuottokehitystä. Myös rahaston arvopaperikaupasta maksamat kaupankäyntikulut kasvattavat tätä eroa. Siksi jotkin hyvät rahastoyhtiöt, kuten Seligson & Co veloittavat lunastuspalkkion rahaston hyväksi osuudenomistajilta, jotka ovat olleet rahastossa vain lyhyen aikaa. Näin pitkäaikaissäästäjien ei tarvitse kärsiä markkina-ajoittajien toilailuista.

ETF rahastoihin ei synny sijoittajien lunastuksiin ja merkintöihin perustuvia kaupankäyntikuluja koska niillä käydään kauppaa osakemarkkinoilla. Lisäksi institutionaalisten sijoittajien sijoittaessa suurempia summia ETF rahastoon, niin sanotun primäärimerkinnän muodossa, rahastoon toimitetaan valmis arvopaperisalkku, joka käytännössä on rahaston sen hetkisen salkun pienoismalli.

Osakelainaus tuottaa

Sijoitusrahasto voi saada tuottoa siitä, että se lainauttaa osan omistamistaan arvopaperista niitä tarvitseville (lyhyeksi myyjät). Tämä tuotto koituu osuudenomistajien hyväksi, mutta synnyttää samalla – positiivista – tuottoeroa vertailuindeksiin nähden. Käytännössä näillä tuotoilla voidaan laimentaa rahastokulujen synnyttämää jarrutusta.

Superrahastojen tracking error

Nordnetin lanseeraamien kuluttomien Superrahastojen kohdalla tuottoeroa rahastojen ja niiden vertailuindeksien välille syntyy lähinnä osakelainauksesta kertyvistä tuotoista, kaupankäynnin muutaman sekunnin viiveestä ja mahdollisesti vertailuindeksin koostumus muutosten yhteydessä. Ei ole myöskään varmaa, että Superrahastoja verrataan tuottoindeksiinsä kaikissa tuuteissa. Superrahastojen tracking error on muutaman sadasosaprosentin luokkaa ja vaihtelee positiivisesta negatiiviseen ja takaisin. Tämä on täysin luonnollista. Sitä mukaan kun osakelainauksesta syntyy tuottoa, Superrahastojen tuottoero vertailuindekseihinsä nähden pitäisi asettua pysyvästi positiiviseksi.

Norjan ja Tanskan Superrahastoiden osuudenomistajille on lisäksi jouduttu korvaamaan osinkojen lähdeverotuksesta syntynyttä haittaa takautuvasti, mikä ilmeisesti ei ole huomioitu rahastojen tuotto-historioissa.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit