Ihmeellisia piirteitä Elisan tekemässä yritysvaltauksessa

Kauppalehti (4.5.2016) kertoo useisiin lähteisiin viitaten, että Elisa tarjoaa pohjalaisen
Anvian osakkeista 2.000 euron julkista ostotarjoustaan enemmän. Osakeyhtiölaki ja julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskeva arvopaperimarkkinalaki edellyttävät, että kaikkia omistajia kohdellaan tasa-arvoisesti. Lehden haastattelema juristi pitää mahdollisena, että julkisen tarjoushinnan saaneet omistajat voisivat vaatia Elisalta vahingonkorvauksia tai että heidän kauppansa voitaisiin tuomita pätemättömäksi. Ilmeisesti niiden joiden on ollut pakko tyytyä 2.000 euroon kannattaisi tutkia myös ryhmäkanteen mahdollisuutta.

Professori Vesa Routamaa ja allekirjoittanut kirjoittivat huhtikuussa laajan julkisuuden saaneen avoimen kirjeen Elisalle, joka julkaistiin myös Nordnetblogissa ja jossa epäilimme, että Elisan johto oli yhtiökokouksessaan antanut totuudenvastaista tietoa Anvian yritysvaltauksesta. Kirjeemme johdosta saimme runsaasti yhteydenottoja, jotka edelleen vahvistavat näkemyksemme Elisan toimien moitittavuudesta.

Tässä yhteydessä on syytä painottaa, että yksityishenkilöllä on syytä olla vahvoja perusteita epäilyksilleen, jos syyttää suuryhtiötä epämoraalisesta ja mahdollisesti jopa lainvastaisesta menettelystä. Asetelma on sen verran epäedullinen yksityishenkilön kannalta, että itsesuojeluvaisto ajaa käyttämään konditionaali-muotoja ja sellaisia sanoja kuin “epäilee”, “lienee” ja “mahdollisesti”, vaikka kyse olisi kiistattomista tosiasioista.

Elisan johto väitti sekä yhtiökokouksessa että myöhemminkin, että kaikille on maksettu sama hinta Anvian osakkeista. Ilmoitettiin myös, ettei Elisa käytä ulkopuolisia bulvaaneja. Kauppalehden mukaan kummatkaan väitteet eivät pidä paikkaansa.

Yhdestä bulvaanista, OnePoi -nimisestä yhtiöstä, Kauppalehdellä on selvää näyttöä. Vasabladetin haastattelussa (5.5.2016) yhtiön toimitusjohtaja ei kiistä osaansa Elisan käyttämänä “lisäkorvauksen” maksajana Anvia-kauppojen yhteydessä. Tosin hän kutsuu itseään konsultiksi eikä bulvaaniksi. Eräs Anvian osakkeensa Elisalle myynyt henkilö on jopa julkisesti (Pohjalainen 18.8.2015) kertonut, että isoille osakkeenomistajille tarjotaan “selkeästi enemmän” kuin 2.000 euroa. Kyse on riihikuivasta rahasta, ei suinkaan kampanjaeduista, kuten Elisan edustaja väitti kommentoidessaan eilistä Kauppalehden uutista.

Moni muu kuin Elisa pyrkii aktiivisesti hankkimaan Anvian osakkeita samaan noin 2.000 euron hintaan. Näitä on ainakin OTC-sijoitus Oy, Lakiasiaintoimisto Asiakasturva Oy ja Helmiryhmä Oy. Todennäköisesti nekin toimivat Elisan lukuun. Yhtä todennäköistä on, etteivät niiden tarvitse tehdä keräilytyötä ilmaiseksi.

Elisan johto kertoi yhtiökokouksessaan 31.3.2016 myös, ettei yhtiö hanki Anvian osakkeita ottamalla yhteyttä puhelimitse tai tekemällä kotikäyntejä. Johdon mielestä tällainen toiminta olisi sopimaton Elisalle. Olikohan johto todellakin tietämätön alaistensa toimista? Lukuisat henkilöt ovat kertoneet meille Elisan toimihenkilöiden tekemistä toistuvista puhelinsoitoista, joiden sävy on epäkohtelias, painostava ja jopa uhkaava. Soittajien tavoitteena on Anvian osakkeiden ostaminen tai ainakin valtakirjan saaminen Anvian yhtiökokoukseen. Usein ikäihmisille soitetaan iltamyöhään, eikä Elisakaan enää kiellä puhelinhäirintää. Kuinkahan monta osaketta tai ääntä Elisa on saanut tällaisella päivänvaloa kestämättömällä tavalla?

Hämärä islantilainen liikemies Thor Björgolfsson, joka oli luonut varallisuutensa Venäjällä,  yritti vallata Elisan vuonna 2007. Häneltäkö on haettu oppia?

Olen seurannut osakemarkkinoitamme poikkeuksellisen tiiviisti vuodesta 1968 sijoituskirjailijana ja -kolumnistina, useiden arvopaperialan yritysten johdossa sekä aktiivisena sijoittajana. Mieleeni ei tule toista tapausta, jossa arvostettu pörssiyhtiö alentuisi tekemään vihamielisen yritysvaltauksen ja vieläpä näin häikäilemättömästi. Vaihtoehto, asiallinen ja ystävällismielinen yhteistyö Anvian kanssa, olisi ollut Suomen yrityskulttuuriin huomattavasti paremmin istuva keino. Silloin ei olisi tarvinnut tärvellä Elisan mainetta Pohjanmaan lakeuksilla eikä häiritä useilla oikeusprosesseilla vuonna 1882 perustetun Suomen neljänneksi suurimman operaattorin toimintaa.

Korostettakoon lopuksi, että olen Elisan osakkeenomistaja, en Anvian.

Kim Lindström