Hyödynnä osaketutkimusta oikein sijoitustoiminnassasi Osa 2/2

Viime viikolla blogikommentissamme keskustelimme hyvien ja huonojen analyytikoiden ominaispiirteistä, joihin sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota. Tällä viikolla pureudumme itse analyysiraportteihin ja kommentteihin: miten sijoittajana saat tutkimuksesta maksimaalisen hyödyn irti? Tällä emme tarkoita niinkään rahallista hyötyä osuvista suosituksista, vaan tukea omaan päätöksentekoon sijoitustoiminnassa. Parhaimmillaan tutkimusraporttien ja yhtiön oman sijoittajaviestinnän rinnakkainen seuraaminen auttaa sijoittajaa seuraamaan kohdeyhtiössä sijoittajan kannalta oikeita ja olennaisimpia asioita sekä reagoimaan tilannemuutoksiin muita sijoittajia nopeammin.

Etsi raportista triggereitä

Triggeri on se tekijä tai katalyytti, jonka johdosta analyytikko uskoo osakkeen arvostuksen korjautuvan kohti hänen tavoitehintaansa. Usein triggereitä on vaikea määrittää täsmällisesti ja triggerinä voi toimia myös yleisluontoisemmin esimerkiksi ”markkinan luottamuksen palautuminen” tai ”alhaisen arvostustason korjaantuminen”. Tiettyyn tulevaan tapahtumaan tai tekijään liittyvät triggerit ovat kuitenkin usein erittäin hyödyllisiä ja auttavat sijoittajaa keskittymään yhtiössä oleellisiin asioihin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi analyytikon odotus tulosvaroituksesta, yritysjärjestelyistä, osakeannista tai vastaava. Hyvä analyytikko tunnistaa myös ne triggerit, jotka toimivat hänen suosituksensa vastaisesti – eli seuraavaksi käsiteltävät riskitekijät.

Tunnista riskitekijät

Analyysiraportti ja yhtiön jatkuva seuranta eivät voi olla aina pelkkää hehkutusta, vaikka analyytikolla olisikin vahva ostonäkemys. Jos analyytikon raportissa keskitytään pelkästään positiivisiin tekijöihin ja sivuutetaan riskitekijät täysin, on syytä kysyä onko analyytikko täysin objektiivinen? Yritystoimintaan ja osakemarkkinan toimintaan liittyy aina merkittäviä riskejä, jotka sijoittajan ja analyytikon tulee tunnistaa. Etenkin positiivisissa raporteissa kannattaa tarkkailla myös mainintoja mahdollisista riskitekijöistä, joiden johdosta analyytikon näkemys ei realisoidu. Nämä ovat usein nimenomaan negatiivisia triggereitä. Sama toimii toiseen suuntaan: myyntisuosituksen antaneelle analyytikolle ”riskitekijät” ovat sellaisia tapahtumia, joiden johdosta osake kehittyykin positiiviseen suuntaan.

Ennuste- ja tavoitehintamuutoksissa on informaatioarvoa

Analyytikoiden asettamat tavoitehinnat rakentuvat tulevaisuuden ennusteista laaditun arvonmäärityksen ympärille. Siten normaalissa tilanteessa tavoitehintojen ja ennusteiden muutokset kulkevat enemmän tai vähemmän käsi kädessä. Etenkin merkittäville muutoksille ennusteissa tai tavoitehinnoissa pitäisi löytyä raportissa selkeät ja konkreettiset perustelut.

”Excel tottelee kun sitä käskee”

Suositus ja tavoitehinta rakentuvat aina osakkeen arvostustason ympärille, vaikka eri arvonmääritysmenetelmien käytettävyys yhtiöstä ja toimialasta toiseen voi vaihdella merkittävästi. Jos raportissa arvostustasoa argumentoidaan edulliseksi perustuen kaukana olevista epävarmoista tulevaisuuden ennusteista johdettuihin arvostuskertoimiin, on argumentti lähtökohtaisesti luotettavuudeltaan heikko. Mitä paremmin raportissa argumentoidaan arvostustasoa perustuen jo toteutuneisiin lukuihin tai vahvasti perusteltuihin ennusteisiin, sitä uskottavampana analyytikon näkemystä voidaan pitää. Sanonnan mukaan ”Excel tottelee kun sitä käskee”, eli tulevaisuuden ennusteita riittävästi manipuloimalla huonoimmankin yhtiön osakkeen voi saada näyttämään houkuttelevalta, jos analyytikko ei pysy objektiivisena. Tuloksen tekeminen Excel-taulukossa on kuitenkin paljon helpompaa kuin oikeassa elämässä.

Yhtiöiden sijoitustarinan tulee edetä loogisesti

Jokaisen hyvin rakennetun analyysin pohjalla on ”investment case”, joka kertoo tietyn yhtiön ympärillä olevan suuren kuvan ja avaa analyysin pohjalla olevat oletuksia. Tähän kuuluu mm. yhtiön kilpailuetu, markkinadynamiikka, kilpailukenttä, ansaintalogiikka sekä toimialan ja markkinoiden kehitys. Sijoittajan kannalta mielestämme tärkeintä on se, ettei analyytikon rakentama tarina (”investment case”) heittelehti joka neljännes markkinahuhujen ja juuri silloin pinnalla olevien teemojen mukana. Suuret megatrendit eivät muutu markkinoiden mielialojen mukana. Toisaalta analyytikon on oltava valmis hylkäämään tarina, jos todellinen kehitys poikkeaa oleellisesti ennakoidusta kehityspolusta. Hyvän tarinan ydin pysyy perinteisesti samana, mutta juoni kehittyy ja syventyy koko ajan. Tämä kertoo myös yhtiön pitkäjännitteisestä strategiasta, joka ei poukkoile ilman syytä. Analyysiraporteissa ei ole tarkoituksenmukaista toistaa joka kerta samaa tarinaa, mutta oleellisista muutoksista on aina kerrottava. Erityisesti pitkän tähtäimen osakesijoittajille investment casen seuraaminen on huomattavasti yksittäisiä kvartaalituloksia tärkeämpää, ja laadukas osaketutkimus tekee tarinan seuraamisesta helppoa.

-Inderes

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit