Hyödynnä osaketutkimusta oikein sijoitustoiminnassasi Osa 1/2

Perinteisesti piensijoittajilla ei ole ollut pääsyä osaketutkimukseen ainakaan kohtuullisin kustannuksin. Perinteisesti pankkiiriliikkeet ovat pitäneet analyysinsä jakelun tiukasti oman asiakaskuntansa sisällä ja myös medialle annettujen kommenttien kanssa ollaan pääsääntöisesti oltu hyvin varovaisia. Vuonna 2009 suomalainen puhtaasti tutkimukseen keskittynyt Inderes tuli muuttamaan asian. Voimme vuoteen 2013 lähtiessä hyvällä omalla tunnolla sanoa, ettei kukaan muu Suomessa tarjoa osaketutkimusta yhtä laajalla jakelulla ja yhtä suorilla näkemyksillä. Se on ehkä välillä herättänyt jopa tunteita niissä, joilla ei ole aiemmin ollut pääsyä osaketutkimukseen ja jotka eivät tunne tutkimuksen luonnetta tai periaatteita. Kun käyttää osaketutkimusta apuna sijoitustoiminnassaan on kuitenkin tärkeää tietää, mikä on pelin henki ja miten tutkimuksesta saa parhaan hyödyn irti, sillä kyse on paljon muustakin kuin tavoitehinnoista ja suosituksista. Kaksiosaisessa blogisarjassa kerromme, mihin sinun kannattaa osaketutkimuksessa kiinnittää huomiota, luitpa sitten Inderesin tai jonkun muun tahon tarjoamia analyysiraportteja. Ensimmäisessä kirjoituksessa kerromme mihin kiinnittää huomiota analyytikoiden toiminnassa ja toisessa osassa kerromme, miten saat analyytikkoraportista kaiken irti.

Oksennus ei kerro mitään uutta
Huono analyytikko oksentaa raportilleen kaiken mitä yhtiö sanoo, minkä jälkeen hän luettelee omat ennusteensa kertomatta mitään perusteita niille. Jos raportin luettuasi sinulle jää tunne, ettei se sisältänyt mitään uutta näkemystä osavuosikatsaukseen verrattuna, on analyytikko epäonnistunut eikä todennäköisesti tunne yhtiötä riittävän hyvin.

Varo lukittautujia
Analyytikot saavat usein kritiikkiä ”takin kääntämisestä”. Tämä kritiikki on kuitenkin usein aiheetonta ja jopa virheellistä, sillä elämme muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa. Huomattavasti pahemman virheen analyytikko tekee, mikäli hän lukittautuu niin tiukasti tiettyyn näkemykseen, ettei pysty siitä irrottamaan vaikka tilanteet muuttuisivat. Esimerkiksi laskutrendissä olevan osakkeen ostosuosituksen kääntäminen tulee henkisesti analyytikolle jatkuvasti vaikeammaksi, vaikka suositusta pitäisi pystyä arvioimaan jokaisen työpäivän alkaessa puhtaalta pöydältä.

Ylivarovaisuus voi olla heikkous
Pankkiiriliikkeillä tunnetusti ”pidä” on hiljainen ”myyntisuositus”, mutta Inderesin suosituspolitiikka ei tunne pidä-suositusta. Mielestämme pidä-suositus on aktiivisessa sijoitustoiminnassa yhtä hyödyllinen kuin tuulilasinpyyhkijä sukellusveneessä. On toki olemassa tilanteita, joissa analyytikko ei pysty ottamaan selkeää näkemystä, koska osake on oikein hinnoiteltu. Muista kuitenkin, että jos saman analyytikon ylivarovainen näkemys jatkuu pitkään vaikka osake heiluu ja tilanteet muuttuvat, ei analyytikolla todennäköisesti ole tietoa mitä hän on tekemässä.

Fundamentit ohjaavat tutkimusta
Analyytikon tärkeimpänä tehtävänä on yrityksen oikean arvon määrittäminen fundamenttipohjaisesti. Tämän syvällisen liiketoiminta-analyysin pohjalta analyytikko antaa yhtiölle tavoitehinnan ja suosituksen, joka perustuu sen hetkiseen hinnoitteluun pörssissä suhteessa analyytikon omaan arvioon liiketoiminnan arvosta. On myös hyvä ymmärtää, että lyhyellä tähtäimellä osakkeet saattavat välillä liikkua hyvin sattumanvaraisesti ja hetkellisesti irrottautua fundamenttien oikeuttamasta arvostuksesta. Hyvä analyytikko pohtii raportissaan, miksi osake on irrottautunut fundamenteista ja millä triggereillä se ohjautuisi oikeaan arvoonsa.

Edes johdon tapaaminen ei ole oikotie onneen
Me analyytikot käymme usein tapaamassa kohdeyhtiöidemme johtoa päästäksemme tutkimuksessa syvemmälle. Jos analyytikko viittaa kommenteissaan keskusteluihin yhtiön johdon kanssa, se on usein hyvä merkki tutkimuksen laadusta, mutta myös vaaranpaikkoja on. Yritysjohto on nimittäin lähtökohtaisesti (liian) optimistinen. Jos analyytikko ei taas ole riittävän kriittinen, pystyy johto puhumaan analyytikon omalle puolelleen. Pelkillä henkilökemioilla voi olla suuri merkitys, jos analyytikko ei ole riittävän ammattitaitoinen pitääkseen työnsä tiukasti objektiivisena. Jos huomaat analyytikon laskevan suositusta johdon tapaamisen jälkeen, lue kommentti erityisellä huolellisuudella. Hän on oikeassa todennäköisemmin kuin normaalisti.

Luota parhaisiin, vaikka hekään eivät ole aina oikeassa
Jos huomaat saman nimen olevan oikeassa tietyssä yhtiössä useasti, kiinnitä tähän analyysiin erityistä huomiota, koska kyseisellä analyytikolla on todennäköisesti muita parempi käsitys yhtiöstä tällöin. Muista kuitenkin, että parhaidenkin analyytikoiden voidaan helposti osoittaa olleen väärässä, kun valikoidaan tarkasteluun oikeat yhtiöt ja oikeat aikavälit. Yksittäiset hutilaukaukset (varsinkaan lyhyellä tähtäimellä) eivät tee vielä huonoa analyytikkoa vaan kuuluvat työhön – kyvyttömyys ymmärtää kohdeyhtiön liiketoiminnan dynamiikkaa ja osakekurssin yhteyttä pitkällä aikavälillä tekee huonon analyytikon. Yhdellä analyytikolla on normaalisti kymmenkunta yhtiötä seurannassa, jos hän onnistuisi aina kaikissa, ei hänen todennäköisesti tarvitsisi käydä päivätöissä.

Inderesillä on kaksi parasta suomalaista analyytikkoa suositusten osumisella mitattuna Reuters Starmine 2012 -vertailun mukaan. Inderesillä työmme ei perustu osto- ja myyntisuositusten antamiseen, vaan yritysten liiketoimintamallien syvään ja pitkäjänteiseen tutkimukseen sekä arvonmääritykseen.

Seuraavassa osiossa kerromme ensi viikolla, miten lukea ja tulkita oikein analyytikkoraporttia tai kommenttia.

-Inderes

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit