Martin Paasi
Bloombergin toimittajia myöten monelle tapahtuu ajatusvirhe inflaation heikentyessä. Nopeasti ajateltuna voisi ajatella, että kun inflaatio laskee, hinnatkin laskevat. Näin se ei kuitenkaan ole. Tarvitaan negatiivinen inflaatio eli niin sanottu deflaatio, että hinnat halpenisivat.
Kun inflaatio on euroalueella viime aikoina puolittunut kymmenestä prosentista viiteen, hinnat nousevat edelleen viiden prosentin vuositahtia. Eli inflaation pieneneminen tarkoittaa lähinnä sitä, että hinnat eivät kasva yhtä nopeasti kuin ennen. Vaikkakin edelleen kasvavat.
Kun inflaatio on ollut koholla viimeisen parin vuoden aikana keskimäärin noin 5,5 prosentin verran, tarkoittaa tämä, että ihmisten ostovoima on alentunut noin 11 prosenttia, pl. mahdolliset palkankorotukset ym. Ostovoima alentuu niin kauan kuin inflaatiota on. Ostovoima paranee vasta kun hinnat laskevat.
Keskuspankkien tavoitteena ovat vakaat rahoitusmarkkinat, joilla vallitsee noin kahden prosentin inflaatio. Toisin sanoen nähdään, että inflaatio on vähän kuin sydämen pulssi: liikaa tai liian vähän on huono asia, mutta sopivasti (eli juuri alle kaksi prosenttia) on paras.
Parasta aikaa kuluttajaa – täällä Euroopassa ja Yhdysvalloissa – kurittavat viimeaikainen ostovoiman merkittävä heikkeneminen, nousseet lainakorot, sota ja maailman toiseksi suurimman talouden (Kiinan) kasvun hiipuminen.
“Ostovoima paranee vasta kun hinnat laskevat.”
Voihan ostovoima parantua vaikka hinnat nousevat. Kunhan vain ansiotaso nousee enemmän kuin hinnat.
Eikö niin?
On kuitenkin yksi paikka missä hinnat laskevat, Helsingin pörssin osakkeet. Mitä muuta ostettavaa tässä maailmassa olisikaan 🙂
Ihmettelin kanssa samaa ilmaisua, kun oli oikein painokkaasti laitettu omaksi lauseeksi ilman lisäperustelua. Väite, että ostovoima paranee vasta kun hinnat laskevat on yksinkertaisesti väärä.