Helsingin pörssin suuryhtiöt – finanssikriisi vs. koronakriisi

Tarkastelen tässä blogimerkinnässä Helsingin pörssin suuryhtiöiden osinkotuottojen elpymistä finanssikriisistä nykypäivään sekä suuryhtiöiden arvostustasoja finanssi- ja koronakriisien välillä.

Globaalin finanssikriisin (2008–2009) syvimmästä alhosta on vierähtänyt jo yli vuosikymmen. Kasasin tilastoaineiston kuvaamaan Helsingin pörssin suuryhtiöiden taivalta finanssikriisin pohjilta nykyhetkeen. Seuraavassa taulukossa suhteutan finanssikriisivuoden 2009 maaliskuun pohjalukemat suuryhtiöiden tänä vuonna ehdottamiin tai jo maksamiin osakekohtaisiin vuosiosinkoihin. Osalla taulukon yhtiöistä osinko ei ole ehdotettu eikä maksettu, vaan koronaolosuhteista johtuen valtuutukseen perustuva siten, että yhtiön hallitus voi myöhemmin päättää osingon jakamisesta.

Taulukko 1. Helsingin pörssin suuryhtiöiden kurssitasoja ja osinkotuottokehityksiä vuoden 2009 finanssikriisin pohjilta.

Tilastointi kertoo sen, kuinka paljon yhtiöt maksavat nyt reilut kymmenen vuotta globaalin kurssimasennuksen jälkeen osinkoa sijoittajalle, joka hankki osakkeensa paniikin keskellä. Taulukon näkökulma ei tietenkään ota kantaa tulevaisuuteen, mutta se havainnollistaa kahta asiaa: mihin osakkeisiin edellinen globaali kriisi kovimmin tarttui ja mitkä yhtiöt ovat kyenneet parhaiten kasvattamaan osakekohtaista osinkoaan 2010-luvulla. Tarkastelun tyyli on joka tapauksessa mallia ”peruutuspeili on kirkkaampi kuin tuulilasi”. Historia ei siis ole tae tulevista tuotoista.

Listauksen ”kärkipää” on eräänlainen oodi kasvolliselle yksityiselle omistajuudelle ja pääoman käytön tehokkuuden vaalimiselle. UPM maksaa nykyosingollaan osakkeensa maaliskuun 2009 hinnan takaisin osinkoina noin neljässä vuodessa. Siis osinkoina – ei p/e-lukuna eli tuloksena! Koneen kohdalla vastaava takaisinmaksuaika on viisi vuotta.

Sivuhuomiona voi todeta, että Nokian romahduksen syvyydestä 2010-luvun alussa matkaviestinten kanssa kuvastaa se, että yhtiön osakekurssi on edelleen kymmeniä prosentteja alle vuoden 2009 globaalin finanssikriisin pohjalukemien. Tästä ei tietenkään pidä vetää mitään johtopäätöksiä mahdollisten alennusmyyntien suhteen, koska koko Nokian yritysrakenne on kokenut vuosikymmenen aikana muodonmuutoksen.

Listauksen painavimpana oppina voidaan pitää pääoman käytön tehokkuudesta huolehtimista yhtiön toiminnassa. Nopeakin kasvu hyytyy omistajan silmissä, jos se sitoo tuntuvia pääomia tai edellyttää suuria investointeja. Toisaalta voitto, joka pitää ohjata vaikkapa vakavaraisuuspuskuriin tai velkojille, ei varsinaisesti hyödytä omistajaa.

Menestyjäyhtiössä johto laitetaan – usein kasvollisen ja yksityisen pääomistajan toimesta – vastaamaan joka eurosta, jonka se päätöksellään sitoo liiketoimintaan. Näin omistaja-arvon pitkäjänteinen kasvattaminen on johtamistapa, joka johtaa yhtiön keskittämään voimansa ydinosaamisaloihinsa. Leimallista menestyjäyhtiöille on myös ponteva kustannustehokkuus.

Maaliskuun 2009 ja maaliskuun 2020 pohjat eri arvostustasoilla

Jos tarkastellaan maaliskuussa 2020 nähtyjä Helsingin pörssin indeksitason kurssipohjia, ne koettiin osakkeiden keskimääräisellä p/b-luvulla 1,5. Maaliskuussa 2009 finanssikriisin pohjilla Helsingin pörssin p/b-luku oli 1,1. Kärjistettynä sijoittajat siis saivat finanssikriisissä osakkeita keskimäärin hinnalla, joka jotakuinkin vastasi yhtiöiden silloista nykyomaisuutta. Kannattavasta kasvusta ja tulevaisuudesta ei joutunut varsinkaan laatuyhtiöiden kohdalla juuri maksamaan – tosin keskinkertaisen tai heikon yhtiön kasvulla ei arvoa olekaan.

Koronakriisissä kurssipohja – ainakin toistaiseksi – koettiin selvästi korkeammalla arvostustasolla. Maaliskuussa 2020 nähty Helsingin pörssin indeksitason p/b-luku 1,5 antaa olettaa, että sijoittajat maksoivat silloinkin vielä kannattavuudesta ja kasvusta selvän hinnan. Tänään Helsingin pörssin p/b-luku on jo kahden tuntumassa – karkeasti ilmaisten joka toinen yhtiö on hinnoiteltu vielä sitäkin korkeammalle, koska kyse on arvostuskertoimen indeksitason keskiarvosta. Tänään keskimääräisessä Helsingin pörssin yhtiössä sijoittaja maksaa vähintään yhtä paljon tulevaisuudesta kuin nykyisyydestä, vaikka yleisesti talouden markkinanäkymää on julkisuudessa pidetty kenties synkimpänä sitten 1930-luvun suurlaman.

Taulukko myös havainnollistaa sitä, että vaikka kriisit seuraavat toinen toistaan epäsäännöllisin väliajoin, erinomaisesti kriisien välillä kehittyneet liiketoiminnat näyttävät ajan yli nousevan uusille kurssitasoille. Tänään esimerkiksi Koneen osakekurssi on noin 8-kertainen suhteessa maaliskuun 2009 kurssipohjaan. UPM:n ja Elisan kohdalla on havaittavissa kurssitason viisinkertaistuminen. Moni muukin Helsingin pörssin suuri tai pieni yhtiö lukeutuu samankaltaisten yhtiöiden joukkoon.

Retoriset kysymykset kuuluvat: Miksi kurssitasot ovat pitäneet koronakriisissä näin merkittävästi paremmin kuin finanssikriisissä reilu vuosikymmen sitten? Onko markkinoilla esimerkiksi odotuksia entistäkin negatiivisemmasta reaalikorosta, mikä saisi osakkeet korkeista arvostustasoista huolimatta näyttämään houkuttelevilta suhteessa vaihtoehtoisiin kohteisiin? Vai onko kyseessä vankkumaton usko keskuspankkien ja valtioiden ultraelvyttävään politiikkaan? Miten tämä ralli päättyy?

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät gurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä?

Uutuuskirja Sijoita kuin gurun ennakkomyynti on nyt käynnissä!

Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita erityisesti Helsingin pörssin yhtiöiden näkökulmista. Uusimman syksyn 2020 Sijoita kuin guru -kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa). Sijoita kuin guru -kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös osana sijoituskirjojen tarjouspakettia, jonka kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen.

Tilaa Sijoita kuin guru tästä linkistä. Lisätietoa sijoituskirjapaketista löydät täältä.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nordean, Sammon, Fortumin, Nokian Renkaiden ja Elisan osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään tähän blogiin omistusmuutoksia tekstin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Tekstin taulukko on laadittu markkinoilla olevaa julkista informaatiota soveltaen ja kirjoittajan luotettavina pitämiä lähteitä hyödyntäen, mutta kirjoittaja ei vastaa mahdollisista laskentavirheistä ja niiden seurauksista. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.

Photo byEpicTop10.comonFoter.com/CC BY

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.