Helsingin Pörssin polarisoituminen ja yhtiövalinnat

Helsingin pörssin (OMXHCAP) kurssitasot ovat suunnilleen samalla tasolla kuin 5 vuotta sitten. 10 vuoden periodilla annualisoitu tuotto on ollut noin 5%, eli melko heikko, kun otetaan huomioon riskit jotka sijoittaja on joutunut kestämään (volatiliteetti on ollut todella voimakasta). Kokonaisuutena voidaankin todeta, että kotimaisen pörssin kehitys on ollut epätyydyttävää, varsinkin viimeisen 5v aikaperiodilla. Tämä kehitys ei kuitenkaan ole ollut koko pörssin kattavaa, vaan yhtiöt ovat selvästi jakautuneet voittajiin (esim. Kone, Sampo ja NRE) ja häviäjiin (esim. Cramo, Rautaruukki ja Nokia).

Mielestäni Helsingin Pörssissä on viimeisen 5 vuoden aikana tapahtunut erittäin raju polarisaatio. Vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen hyvät ja huonot yhtiöt ovat erottuneet entistä selvemmin toisistaan. Heikossa taloustilanteessa yritykset ovat trimmanneet ovat arvoketjut huippuunsa ja monilla aloilla vallitseva ylikapasiteetti on ollut omiaan heikentämään yhtiöiden hinnoitteluvoimaa. Warren Buffett on aikanaan todennut vapaasti käännettynä, että ”vasta aallon laskeutumisen jälkeen näemme ketkä ovat uineet alasti”. Tätä on helppo soveltaa myös kotimaiseen pörssiin. Aallon harjalla (2003-2007) kaikki yhtiöt hinnoiteluvoimasta ja laadusta riippumatta tekivät erittäin hyviä tuloksia (HKScan, Ruukki, Atria). Nyt kun aalto on mennyt on selkeästi huomattavissa mitkä yhtiöt todella omaavat kilpailuetua ja hinnoitteluvoimaa ja kykenevät näiden avulla operoimaan myös heikommassa ympäristössä.

Konepajat kuvastavat tätä tilannetta erinomaisesti. Konepajoissa laadukkaat ravintoketjun yläpäässä olevat yhtiöt kuten Metso, Kone, Wärtsilä ja Outotec ovat pärjänneet erinomaisesti ja niiden tulokset ovat keskimäärin ylittäneet vuoden 2007 huiput. Vastaavasti arvoketjun alapäässä olevat alihankkijat kuten Componenta tai Rautaruukki (ja etenkin entinen engineering divisioona) ovat olleet ongelmia saavuttaa edes positiivista tulosta kahdella neljänneksellä peräkkäin. Tuloskehitys heijastuu myös osakekurssissa, konepajoista parhaat tahkoavat jatkuvasti uusia kurssihuippuja, kun taas Rautaruukki ja Componenta kyntävät ATL tasoilla.

Toisena esimerkkinä voidaan nostaa esiin metsäyhtiöt joilla etenkin paperipuolella ylikapasiteetti ja markkinoiden trendinomainen lasku riivaavat markkinoita. Tämän myötä myös pääoman tuotot ovat näiden divisioonien osalta surkeat. Myös metsäyhtiöiden kurssikehitys on ollut melko aneemista viimeisten vuosien aikana ja sijoittajat ovat joutuneet tyytymään niistä saataviin osinkovirtoihin.

Mielestäni ei ole mitään syytä odottaa tämän polarisoitumistrendin kääntyvän niin pitkään kun talouskasvu ei ota kunnolla tuulta alleen, joka antaisi vaurauden levittyä laajemmalle arvoketjulle. Tätä on turha odottaa ainakaan seuraavan parin kolmen vuoden aikana ja näin ollen sijoittajan on äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota yhtiövalintoihin. Lähtökohtaisesti pörssin indeksikehitys tulee todennäköisesti olemaan melko vaisua lähivuosien aikana, sillä heikko BKT:n kasvu pitää huolen siitä, että yritysten voitot kasvavat melko hitaasti. Jokainen varmasti muistaa, että pitkällä aikavälillä pörssin kehitys kulkee käsi kädessä yritysten voittojen kanssa ja vastaavasti yritysvoitoilla ja BKT kasvulla on keskenään vahva sidos.

Tämä tilanne koskee kuitenkin vain pörssiä kokonaisuutena ja pörssin sisällä erot tulevat kuitenkin olemaan valtavat ja laadukkaat yhtiöt tulevat jatkamaan tulostensa kasvattamista selvästi BKT kasvua nopeammin, kun heikot yhtiöt tulevat jatkamaan räpiköintiään.

Yhtiövalinnassa sijoittajan tulisi kiinnittää huomiota vanhoihin tuttuihin asioihin:

Yhtiön hinnoitteluvoimaan: On selvää, että vain vahvan hinnoitteluvoiman yhtiöillä on edellytyksiä tuloskasvuun lähivuosina.

Kilpailuetuun ja sen kestävyyteen: Ilman kilpailuetua yhtiöllä ei ole edellytyksiä kannattavaan kasvuun. On myös hyvä muistaa, että vain harva kilpailuetu on kestävä (Outokummun Tornion tehdas oli aikanaan maailman tehokkain terästehdas).

Yhtiön liikevaihdon maantieteelliseen jakautumiseen: Kasvu tulee keskittymään kehittyville markkinoille. Länsimarkkinoista Yhdysvaltojen tilanne on melko valoisa ja talouskasvu tulee olemaan kohtuullista. Euroopan tilanne tulee näkemykseni mukaan olemaan myös jatkossa erittäin synkkä ja näin ollen ne yhtiöt joiden liiketoiminta on keskittynyt Eurooppaan, ei varmasti tarvitse odottaa merkittävää kasvua. Nostaisin tässä myös esiin Suomeen liittyvät riskit. Suomen talous on tällä hetkellä ajamassa kovaa vauhtia kalliolta alas ja näkymät talouteemme ovat todella synkät. Näin ollen jos yhtiö on täysin kotimarkkinariippuvainen voi sillä olla edessään haastavat ajat.

Vahva tase: Nykyisessä epävarmuudessa sijoittajien on syytä suosia vahvan taseen omaavia yhtiöitä. Epävarmuus saattaa johtaa erilaisiin shokkeihin markkinoilla (kysyntä sakkaa, rahahanat menevät kiinni yms.) joiden seurauksena heikko taseiset yhtiöt uhkaavat ajautua kriisiin. Vastaavasti taas vahvan taseen omaaville yhtiöille nämä markkinahäiriöt ja epävarmuus luovat jatkuvia mahdollisuuksia luoda omistaja-arvoa, esimerkiksi yritysjärjestelyiden kautta.

Vahvoja taseita mm: Sampo, UPM, NRE

Osakkeen riippumattomuus politiikasta: Viimeisen 5v aikana sijoittajat ovat saaneet tuntea nahoissaan poliittisen riskin realisoitumisen useampaan otteeseen (https://www.nordnet.fi/blogi/poliittiset-riskit-sijoitustoiminnassa/20/05/2013/). On odotettavissa, että poliittiset riskit tulevat korostumaan sijoitustoiminnassa myös jatkossa, niin kauan kuin nykyinen velkakriisi jatkuu. Energiaverot nousevat, lääkeyhtiöiden ”kohtuuttomia” voittoja kuristetaan entistä enemmän, pahoja pankkiireita rangaistaan sääntelyllä ja lisäveroilla. Näin ollen sijoittajan olisi riskienhallinnan vuoksi syytä välttää yhtiöitä jotka voidaan luokitella ”korkean poliittisen riskin yhtiöksi”.

Poliittisen riskin yhtiöitä ovat mm:

Outokumpu (valtio-omistus)

Fortum (energia ja valtio-omistus)

Neste (Biodieseliin liittyvät tuet)

Osakkeen hinta: Kaikkein tärkeimpänä tekijänä on lopulta osakkeen hinta ja arvostus. Sijoittaja voi tehdä huonot kaupat vaikka kuinka laadukkaassa yhtiössä, jos hän maksaa siitä ylihintaa. Vastaavasti lähes jokaisella yhtiöllä on jokin hinta jolla sitä kannattaa ostaa jo spekulatiivisessa mielessä tai jossa sen likvidointiarvo ylittää selvästi osakkeen hinnan.

Valitettavasti näitä erittäin laadukkaita yhtiöitä jotka täyttäisivät kaikki edellä mainitut kriteerit on pörssissämme erittäin vähän. Näin ollen mikäli sijoittaja rajaa yhtiövalintansa vain kotimaiseen pörssiin, ovat hänen yhtiövalintavalintavaihtoehtonsa erittäin vähissä.

Lopuksi,

Uskon siis, että osakeindeksien yleiskehitys tulee Suomessa jäämään verrattain heikoksi seuraavien vuosien aikana johtuen heikoista makrofundamenteista. Tämän lisäksi pörssissä yhtiöiden tuloskunnot jakautuvat erittäin vahvasti kahtia. Joko pärjäät hyvin tai sitten pärjäät erittäin huonosti. Välimallia/kohtalaista suorittamista ei enää ole. Näin ollen yhtiövalinnan merkitys tulee myös jatkossa olemaan erittäin korkea.

 

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia ja sen sisältö perustuu kirjoittajan omiin mielipteisiin.

Omistan edellä mainituista yhtiöistä Fortumia, UPM:ää, Sampoa

 Photo credit: adwriter / Foter / CC BY-NC

 

/One Up on OMXH

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
30.07.2013 12:59

1. Tuo polarisaatio on varmasti oikea kuvaus parista viime vuodesta. Mutta en löytänyt kirjoituksesta yhtään varsinaista perustelua sille, että sama trendi jatkuisi.

2. Konepajojen hyvä tilanne on perustunut suurelta osin Kiinan kysynnälle ja sen säteilyvaikutuksille. Tämä on kai ihan selvää: jos Kiinan investointikysyntä putoisi Euroopan tasolle, Koneen, Metson ja Outotecin tilanne olisi ihan toinen.

3. Konepajoilla tietysti täytyykin olla enemmän osaamiseen liittyviä kilpailuetuja kuin alihankkijoilla tai pääomavaltaisella teollisuudella, joiden koko toimintamalli perustuu suurelta osin paikallisiin markkinoihin.

4. Eikö kirjoituksesi pointti siten palaudu oletukseen, että nykyinen tilanne jatkuu maailmantaloudessa? Mutta eikö tämä oletus ole jo hinnoiteltu pörssissä?

Nimetön
Nimetön
31.07.2013 11:10

Optimus,

1) Perustelut ovat se, että nykyinen heikko markkinatilanne on pakottanut yhtiön trimmaamaan arvoketjunsa huippuunsa ja niin sanotusti “puristamaan mehut” koko toimitusketjusta. En näe tähän asiaan muutosta ilman ripeää talouskasvua, jossa vauraus levittäytyy laajemmalle koko arvoketjuun / ongelma-alojen kapasiteetti ongelmat ratkeavat kysynnän kautta.

2) Konepajojen hinnoitteluvoima suhteessa alihankkijoihin ei muutu, oli kiinan kysyntä mikä tahansa. Toki vahvan tulos recoveryn taustalla yhtenä isona tekijänä on ollut Kiinan talouskehitys.

4) Kyllä tämä jatkuvuus on jo hiljalleen hinnoiteltu pörssiin.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
31.07.2013 16:16

1. Olen samaa mieltä, että nykyinen tilanne konepajojen ja heidän alihankkijoidensa välillä jatkuu. Mutta tämä on eri asia kuin polarisaatiotrendin jatkuminen, mikä tarkoittaisi alihankkijoiden aseman edelleen huonontumista tai konepajojen tilanteen parantumista.

2. Kiina vaikuttaa todella paljon konepajojen hinnoitteluvoimaan suhteessa omiin asiakkaisiinsa. Konepajoilla on aika paljon downsidea Kiinan myötä mutta Kiinan tilanteen heikkeneminen saattaisi jopa auttaa alihankkijoita (kilpailijoiden olisi pakko sulkea kapasiteettiä Kiinassa).

3. Onko sinulla esimerkkiä yhtiöstä, jotka olisi näyttänyt hinnoitteluvoimansa, vaikka tämä lama olisi osunut kunnolla sen kysyntään?