Jukka Oksaharju
Tässä blogimerkinnässä tarkastellaan Helsingin pörssin suuryhtiöistä (OMXH25) osinkoyhtiöiden valiojoukkoa, yhdistämällä osinkotuotto ja osingon laatu. Eli mitkä ovat pörssin laadukkaimmat osinkoyhtiöt?
Osinkoyhtiöt: osinkotuotto ja oman pääoman tuotto (ROE)
Ensin hahmotetaan jokaisen yhtiön nykyistä (viime vuoden toteutunutta) oman pääoman tuottoastetta (ROE-mittaria) ja muodostetaan sen perusteella osingon laatuluokat siten, että yli 15 prosentin ROE nostaa yhtiön hyväksi, 10–15 prosentin ROE johtaa kohtuulliseen tasoon ja alle 10 prosenttiin jäävä ROE oikeuttaa yhtiön heikkoon luokkaan.
Jo tässä kohdassa on syytä painottaa, ettei hyvä yhtiö ole automaattisesti huono sijoitus, eikä huono yhtiö ole myöskään automaattisesti huono sijoitus. Paljon riippuu myös tulevaisuudesta ja sijoittajien odotusten muutoksista.
Kunkin yhtiön ROE on laskettu tilikaudelta 2019 raportoidulla osakekohtaisella tuloksella ja yhtiön taseen vuoden 2018 lopun omalla pääomalla.
Helsingin pörssin suuryhtiöiden osinkotuotto ja osingon laatu
Seuraavassa Taulukossa 1 osinkotuottoa ja osingon laatua on sovellettu Helsingin pörssin suuryhtiöihin. Osinkotuotto on laskettu osakekursseilla päivämäärältä 14.2.2020 ja tilikauden 2019 perusteella ehdotetuilla – ei vielä hyväksytyillä – vuosiosingoilla.
Oman pääoman tuoton osalta taulukko on luotu vaaka-akselille siten, että mitä enemmän yhtiö sijoittuu kohti oikeaa laitaa, sitä parempi on ollut sen viime vuoden liiketoiminnan laatu tällä mittarilla. Vasemmasta laidasta löytyvät yhtiöt ovat osinkotuottoprosentista riippumatta liiketoimien kannattavuudeltaan kyseenalaisia, ainakin peruutuspeilin kuvassa. Toki liiketoiminnan historiallisesta laadusta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä tulevaan.
Seuraavaksi on muodostettu matriisi siten, että toisena jakoperusteena on pystyakselin osinkotuotto. Yli 4 prosentin osinko nostaa yhtiön hyvään luokkaan. Kolmesta neljään prosenttiin osinkotuottoa nykykurssille maksavat yhtiöt jäävät kohtuulliseen kategoriaan ja alle 3 prosentin osinko pudottaa yhtiön heikoksi. Silloin ”vika” ei siis ole välttämättä yhtiön laadussa, vaan osakkeen arvostuksessa, jos tarkastellaan vain osinkotuottoprosenttia.
Jokaisen toki pitää itse arvioida hyvän, kohtuullisen ja heikon osinkotuoton sekä oman pääoman tuoton tasoa omista lähtökohdistaan. Ja varsinkin arvioida näitä tulevaisuuteen, joka on useimmiten se ratkaisevin. Ympäröivän markkinatilanteen osalta näyttää siltä, että korkotaso markkinoilla pysyttelee edelleen nollan tuntumassa. Siitä perspektiivistä tarkastellen miltei kolmen prosentin osinkotuotto (taulukon mukaan heikko) ei välttämättä ole aivan niin heikko vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin nähden.
Taulukko 1. Laadukkaat osinkoyhtiöt Helsingin pörssin suuryhtiöistä (OMXH25). Osakekurssit 14.2.2020 ja tilinpäätöstiedot vuodelta 2019. Huhtamäen ja TietoEVRY:n luvut oikaistut tilikaudelta 2019.
Ykköskorin osinkoyhtiöt
Osinkotuoton ja osingon laadun yhdistelmä on lähtökohtaisesti parhaimmillaan ykköskorin yhtiöissä. Jokaisen sijoittajan on kuitenkin ykköskorisijoituksesta huolimatta aina tarkasteltava omatoimisesti sitä, miltä yhtiön tulevaisuus mahtaa näyttää. Taulukossa ykköskoriin on päädytty mekaanisesti historiatarkastelulla ja lopulta tulevaisuus ratkaisee.
Erityisen keskeistä ykköskorissa on tarkastella vaaka-akselilla olevaa oman pääoman tuottokykyä. Löytyykö yhtiöltä eväitä säilyttää erinomainen kannattavuus kilpailluilla markkinoilla asiakkaiden keskuudessa? Kuinka paljon ROE:sta perustuu suhdanteeseen?
Ykköskorin ulkopuolelta haarukoitavia tutustumisen arvoisia kohteita seuloutuu useimmiten vastaamalla kysymykseen, arvostaako sijoittaja enemmän osingon laatua (tulevaa potentiaalia) vai nykyosinkotuottoa (joka yleensä kertoo sekä yhtiön alhaisesta arvostustasosta että osingon korkeasta osuudesta suhteessa yhtiön tulokseen). Todettakoon, että parhaiten tuottavat sijoitukset voivatkin löytyä ykköskorin ulkopuolelta siten, että yhtiö siirtyy laadussa oikealle vasta sijoitusaikana, eikä ole siellä jo ostettaessa.
Lopuksi on myös paikallaan muistaa, ettei taulukko ota kantaa yhtiökohtaiseen trendiin. Parhaimmillaan taulukko kuitenkin voi herättää ajatuksia osinkoyhtiöistä, joihin kannattaisi tutustua omatoimisesti paremmin. Laadukkaat osinkoyhtiöt -listaus ei siis sellaisenaan sovellu suoraan kenellekään sijoitustoimintaa ohjaavaksi välineeksi.
Lue myös: Osingon täsmäytys-, irtoamis- ja maksupäivä – nyt kannattaa olla hereillä!
—
Sijoituskirjojen myynti on käynnissä!
Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu ajattomia sijoitusstrategioita erityisesti Helsingin pörssin yritysten näkökulmista. Uusimman Pikkuguru-kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa).Pikkuguru-kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös osana sijoituskirjapakettia, jonka kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen.
Tilaa Pikkuguru tästä linkistä. Lisätietoa sijoituskirjapaketista löydät täältä.
—
Disclaimer
Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nordean, Sammon, Fortumin, Nokian Renkaiden ja Elisan osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään tähän blogiin omistusmuutoksia tekstin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.
Photo on Foter.com
