Helsingin pörssin kolme osinkotuotolla edullisinta kasvuyhtiötä

Tarkastelin Helsingin pörssin kasvuyhtiöiden historiallisia osinkotuottoja. Tein tarkastelun vertaamalla pörssiyhtiö kerrallaan kunkin tilikauden osakekohtaista osinkoa vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssiin. Aikajänteeksi otin 2000-luvun. Listaan tässä merkinnässä lyhyesti kolme tällä hetkellä historialliseen osinkotuottoonsa nähden edullista osaketta.

Merkinnän teeman yksinkertaisena lähtökohtana on, että sijoittajan omaan hankintahintaan laskettu korkea osinkotuotto on ihanteellisempi tilanne kuin matala osinkotuotto. Tämän väitteen takana oletetaan, että vertailussa on kyse ainoastaan laatuyhtiön hankintahinnasta, eikä osinkotuottojen välinen ero kuvasta esimerkiksi osingonjaon tulevaisuuden kasvunäkymään liittyviä eroja. Toisin sanoen korkea osinkotuottoprosentti voi viestiä sijoittajalle osakkeen aliarvostuksesta.

Tein vertailua Helsingin pörssin kasvuyhtiöiden keskuudessa. Laskin pörssiyhtiöille 2000-luvun osinkotuottojen keskiarvot ja poimin esiin ne yhtiöt, joiden osakkeet noteerataan juuri nyt yli keskimääräisen historiallisen osinkotuottonsa. Yksinkertaistettuna ajatuksena on, että sijoittaja voi saavuttaa tulevaisuudessa merkittävää kurssinousua, jos osake palautuu kurssinousun kautta historialliseen osinkokeskiarvoonsa. Toisin sanoen tällä hetkellä yli historiallisen keskiarvon oleva osinkotuotto voi “korjaantua” alaspäin osakkeen kurssinousulla.

Yhtiökohtaiset analyysit eivät ole tämän syvällisempiä, mutta toivottavasti merkintä herättää mielenkiintoa tutustua yhtiöihin omatoimisesti mahdollisina ostokohteina. Aloitan tarkastelun Nokian Renkaista, joka on 2000-luvun osinkotuottoonsa nähden juuri nyt räikeän halpa yhtiö. Se on tarkastelun edullisin yhtiö historiallisella osinkomittarilla.

nokianrenkaatooo

Nokian Renkaiden osinkotuotto 2000–2013

Nokian Renkaiden osinkotuoton 2000-luvun keskiarvo on 2,9 %. Tänään yhtiön tarjoama osinkotuotto kohoaa tukevalla marginaalilla yli historiallisen keskiarvon, saavuttaen tason 4,4 %.

Jos oletetaan Nokian Renkaiden osakekohtaisen osingon juuttuvan nykyiselle 1,45 euron tasolle, tulee osakkeen kohota nykyhetken 33,30 euron kurssitasolta yli 50 euroon, jotta osinkotuotto palautuisi historialliselle 2,9 %:n tasolle. Prosenteiksi muutettuna osakkeen tulisi kohota nykytasolta 50,2 %.

Yli neljän prosentin osinkotuotto on esiintynyt Nokian Renkaiden kohdalla 2000-luvun aikana vain kerran aiemmin. Se tapahtui finanssikriisissä talvella 2009. Silloin Nokian Renkaista sai liki 5 %:n osinkotuottoa. Tilanne kuitenkin normalisoitui liiketoiminnan palattua kannattavalle kasvu-uralle – yhtiön osakekurssi kolminkertaistui seuraavien kahden vuoden aikana.

Aivan samaa en odottaisi tällä kerralla, sillä Nokian Renkaiden osingonjakosuhde eli maksetun osingon osuus tuloksesta on kasvanut historiallisesta keskiarvostaan. Myös osakkeen taseperusteiset arvostuskertoimet ovat tänään huomattavasti korkeammalla lähtötasolla kuin vuonna 2009.

Toinen osinkonäkökulmasta huokea kasvuyhtiö on Neste Oil, joka palasi vuosien tauon jälkeen yhtiökohtaisella tasolla kiinni kasvun syrjään päättyneellä tilikaudella 2013.

nesteoilooo

Neste Oilin osinkotuotto 2006–2013

Neste Oilin osalta tarkastelu käsittää kahdeksan tilikautta, alkaen vuodesta 2006. Tämä johtuu ainoastaan siitä, että yhtiö listautui vasta tuolloin pörssiin itsenäisenä yhtiönä Fortumista irtautumalla.

Yhtiö on maksanut koko pörssihistoriansa aikana keskimäärin 3,8 %:n osinkotuottoa. Tilikauden 2013 päätöskurssilla laskettuna yhtiö maksaa tulevana keväänä osinkovirtaa 4,5 %. Neste Oilin osakkeen tulisi kohota 18,7 %, jotta osinkotuotto palautuisi pörssihistorian keskiarvoonsa.

Kolmas osinkoperusteisesti historiallista keskiarvoaan edullisempi Helsingin pörssin kasvuyhtiö on Konecranes.

konecranesooo

Konecranesin osinkotuotto 2000–2013

Konecranes on maksanut osinkotuottoa historiallisesti 2000-luvun aikana keskimäärin 3,9 % vuodessa. Tulevana keväänä osinko yltää 4,2 %:iin, mikä on hienoisesti yli osakkeen historiallisen keskiarvon. Konecranesin osakkeen tulisi kohota 5,8 %, jotta arvostustaso palautuisi historialliseen keskiarvoon osinkotuotolla.

On huomionarvoista, että kaikki tämän merkinnän tarkastelun kohteina olevat yhtiöt ovat maksaneet osinkoa jokaisella tilikaudella tarkasteluajanjakson aikana. Joka yhtiön osakekohtainen osinko on lisäksi huipputasolla viimeisten viiden vuoden aikajänteellä, joten tarkastelun kohteina olevat liiketoiminnat ovat kehittyneet suotuisesti, eikä osakkeiden arvostustasoihin liity mitään yhtiökohtaista kriisihinnoittelua.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 213 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nokian Renkaiden osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde businessinsider.com.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
6 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
11.02.2014 17:05

Asia varmasti on niin kuin numerot osoittavat. Mutta olisiko toisaalta niin, että kasvanut tuottoprosenttivaatimus heijastelee perustellusti kasvanutta epäluottamusta yhtiöiden kykyyn tuottaa entisen kaltaista prosentuaalista voittoa myös tulevaisuudessa? Nokian renkaat taistelee aina yhtä arvaamatonta Suomen verottajaa vastaan ja Neste Oil puolestaan on vaikeuksissa USA:ssa uusiutuvien polttoaineidensa kanssa. Konecranesin osakekurssi puolestaan on heitellyt suunnilleen -20 – +10 prosentin rajoissa nykykurssiin verrattuna viimeisen 12 kk aikana, joten tuo 5,8 % “arvostusvirhe” saattaa korjaantua parissa päivässä heti kun “sijoittajasopuleihin” iskee jonkin sortin ostoivimma.

Eipä silti, mielelläni kuulisin että parissa ensinmainitussa yhtiössä nähdyt ongelmat ovat pelkästään tiedotusvälineiden paniikkireaktioiden tuottamia…

Nimetön
Nimetön
11.02.2014 23:54

Noista käyristä näkee, että osingot vaihtelevat joka vuosi. Jos lähtee siitä, että tästä eteenpäin osinko pysyy vakiona ja osakkeen hinnan pitää nousta, jotta keskimääräinen osinko-% saavutetaan, niin etääntyy liian kauas reaalimaailmasta. Joinain vuosina yhtiöt myyvät hyvin ja toisina huonosti ja myyntiä seuraavat voitot ja voittoja osinko. Osinkoprosentit antavat tarpeellista tietoa mutta alkuvuoden 2014 tilauskanta on tärkeä tietää ennenkuin ostaa osaketta.

Nimetön
Nimetön
13.02.2014 17:40

Ei millään pahalla, mutta Oksaharju menestyisi varmasti myös silmänkääntäjänä ja rautalangan vääntäjänä.
Kohta haetaan varmaan vertailumittareita rengastestien tuloksista suhteutettuna osakekurssiin.

Nimetön
Nimetön
16.02.2014 00:54

Kiinnittäisin enemmän huomiota yhtiön osingon kehitykseen suhteessa tulokseen ja miten se on näkynyt yhtiön osakekurssissa kuin osinkotuotto %. Osinkotuotto % on mielestäni hyvin satunnainen mittari viestimään arvostuksesta etenkin syklisillä yhtiöillä lukuunottamatta erityistilanteita kuten finanssikriisi.

Nimetön
Nimetön
16.02.2014 16:30

Mielestäni Oksaharju on tähän asti peesaillut Buffettia yrityksen “todellisen arvon” etsijänä jopa menestyksellisesti – ja pyrkinyt kirjoituksissaan välttämään peilausta kurssihistoriaan, tekniseen analyysiin ym. yhtiön tilaan suoranaisesti vaikuttamattomiin tekijöihin. Tällä kirjoituksella tuli kuitenkin pohjanoteeraus muuten järkevien analyysien sarjassa. Mihin unohtuivat tasaisesti kasvavat kassavirrat ja fundamenttiperusteet..? Osakkeen hinnan arvottaminen historillisin osinkotuotoin kuulostaa aika sepkulatiiviselta. Muuuten herran kirjoitukset vaikuttavat suhteellisen fiksuilta, mutta itse en ymmärrä miksi analyyseissä ei voitaisi suoraan tarkastella EPS:in nousua, vaan usein tarkastellaan esim. osinkoa ja myöhemmin aletaan puhumaan jakosuhteen muutoksesta. Olisi paljon yksinkertaisempaa puhua pelkästään tuloksen kehityksestä. Samoin myöskään usein paasattu kasvava osinkovirta, tai osinkotuotto X vuoden päästä kuulostaa… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
16.02.2014 22:54

Yleisenä kommenttina viittaan jo merkinnän alun toteamaan “yhtiökohtaiset analyysit eivät ole tämän syvällisempiä, mutta toivottavasti merkintä herättää mielenkiintoa tutustua yhtiöihin omatoimisesti mahdollisina ostokohteina”. Yritin mainitulla viittauksella viestiä, etten henkilökohtaisesti sijoittaisi ikipäivänä vain tämän merkinnän “analyysin” pohjalta. Koska blogialustalla on kuitenkin yli 150 000 lukijaa, päätin kuitenkin kirjoittaa myös omasta sijoitusfilosofiastani poikkeavan merkinnän, tavoitteena tarjota jotain myös yhden ainoan tunnusluvun, tässä tapauksessa jo otsikosta paljastuvan osinkotuoton, perusteella sijoittaville. Kaiken muun paitsi efektiivisen osinkotuoton tarkastelun olen rajannut pois jo otsikkovalinnalla, joka ei tietenkään kuvaa omaa sijoitusfilosofiaani. Näen itseni tulevaisuudessa kirjoittamassa vastaavia tekstejä esimerkiksi alhaisten P/BV-lukujen yhtiöistä, jotka tekevät todennäköisesti tappiota tai ovat… Lue lisää >>