Hei, me ei korreloida ja korreloidaan!

Minulla on tässä sijoitus ja sen tuottojen korrelaatio tämän toisen sijoituksen tuottojen kanssa on 0,98. Minun ei siis kannata hajauttaa?

Yllä mainittu kuvaa sijoittajien yleistä peruslogiikkaa, jonka perusteella mm. väitetään kansainvälisen hajauttamisen olevan turhaa. Kun korrelaatiot eri maiden osakemarkkinoiden välillä ovat korkealla, niin kuulemma kansainvälisistä hajautuksista ei ole hyötyä?

Hyvä! Sijoitustuotteista ensimmäinen oli muuten Financial Sector Select (XLF) ja toinen oli Technology Sector Select (XLK). Finanssisektorin ja teknosektorin välillä ei tarvitsisi hajauttaa, koska korrelaatiot ovat korkeat?!

Korrelaatio  XLF:n ja vivutetun Direxion Daily Financial Bull 3x Sharesin (FAS) välillä olisi vielä jopa 1,0. Voisiko jopa olla mahdollista, että sijoittaja voi yhtä hyvin vain sijoittaa tuohon vivutettuun tuotteeseen, kun korrelaatiot ovat näin korkealla?!

Toki ymmärrämme, että sijoittaminen vain finanssisektoriin ei ole järkevää jo pelkästään 2008 muistojen perusteella, ja hajauttaa pitäisi vielä laajemmin. Yllä kuvattu valitettavasti kuitenkin vastaa sitä petollista ajatusmaailmaa, jonka perusteella hajauttamista arvioidaan.

En juurikaan ole pitänyt korrelaatista sijoittajan työkaluna enkä ikinä ole ymmärtänyt, että miten hajauttamisen hyödyt ovat niin yksiselitteisesti vähentyneet markkinoiden integroitumisen jälkeen. En myöskään yksinkertaisesti pysty ymmärtämään, että miten pörssit ovat voineet samaan aikaan liikkua täysin eri suuntiin, kun samaan aikaan kaikki kuulemma korreloivat niin hirveästi keskenään.  Viimeisenä esimerkkinä Kiinan osakemarkkina on sukeltanut kuluneen vuoden aikana ja vähän aikaisemminkin, kun esim. USA:n pörssit ovat nousseet, missä sinänsä ei ole mitään ihmeellisestä (kts. Huonoimmat sijoitukset Kiinasta). Muutenkin mansainvälisen hajauttamisen merkityksestä olen kirjoittanut mm. ensin täällä, sitten Piksun blogissani, kirjassamme jne.

Suomi (OMXH), Kiina (CSI300) ja USA (S&P500). Lähde: Bloomberg

No, mikä sitten on se faktinen tekijä, joka selittää tämän korrelaatio-ongelman?

Itse sain aivoni asian suhteen lopullisesti järjestykseen, kun luin Lhabitantin kirjoittaman paperin “Correlation vs. Trends in Portfolio Management: A Common Misinterpretation” korrelaatioista ja trendeistä. Korrelaatioiden ongelma on siis hyvin yksinkertainen: sijoitusten trendit jää huomioimatta. Tästä syystä on mahdollista , että esim.  Helsingin pörssi suuntaa seuraavat viisi vuotta kaakkoon, vaikka muut sen kanssa voimakkaasti korreloivat pörssit suuntaisivat ylöspäin .Tästä syystä myös kansainvälinen hajauttaminen on äärimmäisen tärkeää, kun sijoitetaan osakkeisiin pitkällä aikavälillä, koska sijoittaessaan yhteen maahan, sijoittaja saattaa jäädä yhden taantuvan markkinan vangiksi. Näin onkin nyt Suomi-sijoittajille tapahtunut.

Toisaalta, jos voi olla mahdollista hölmöillä korkeiden korrelaatioiden kanssa, täytyy olla mahdollista hölmöillä alhaisten korrelaatioiden kanssa.

Kun sijoittajat jättävät edellä mainitun hajauttamisen tärkeän elementin huomioimatta, korrelaatioilla hölmöilyn toinen puoli on taas se, että alhaisten korrelaatioiden vuoksi rahaa saatetaan sijoittaa sellaisiin mielenkiintoisiin tuotteisiin kuin ETF-korkorahastoihin.

Korkosijoittamisen yhtälö on markkinoiden nykytilanteessa hyvin yksinkertainen:

Ennätysalhaiset korkotasot + (QE1…QEx) = toivotonta säästämistä

On aivan ensimmäisenä hyvä huomioida se, että velkakirjojen tuotot ovat markkinoiden keskusohjauksen vuoksi alhaiset ja ne eivät heijasta markkinoiden inflaatio-odotuksia. Korkosijoituksille ei voida odottaa saatavan mitään reilua inflaatiokorjattua kompensaatiota. Velkakirjojen alhaisia tuottoja pitää yllä moni yksinkertainen asia:

  • Moni sijoittaja/instituutio ”joutuu” sijoittamaan alhaisen tuoton velkakirjoihin vakavaraisuuden tai tasaisen tulon vuoksi.
  • Keskuspankin ostot pitävät korot täysin luonnottomalla tasolla. Jos niiden vaikutusta epäilee, kannattaa katsoa kuinka QE3 hetkessä romahdutti MBS ja valtion bondien tuottoeron täysin luonnottomalle tasolle.
  • Spekulantit: jos sijoittaa lainarahalla, olennaista on tuottoerotus ja riskit ovat poikkeuksellisen pienet, jos lyhyet korot on keskuspankin toimesta luvattu pitää alhaisena vuoteen X asti.
  • Piensijoittajien likviditeetti on viimeisten vuosien aikana pakkautunut korkorahastoihin ja korkosijoituksissa on ollut pitkä nousumarkkina.  Kannattaako todellakin luistella sinne, missä kiekko nyt on?!!

Tavallisessa markkinataloudessa allokaatio korkojen ja osakkeiden välillä voi olla tärkeä taktinen mahdollisuus, kun rahoja voi nousu- ja laskusuhdanteissa allokoida korkojen ja osakkeiden välillä. Keskuspankkien tuhoamilla markkinoilla tästä ei ole juurikaan enää hyötyä.

ETF-korkorahastoihin liittyy myös omat ongelmansa.Ensinnäkin kustannukset verrattuna tuotto-odotukseen ovat ETF-osakerahastoihin verrattuna usein korkeammat. ETF-korkorahastoihin sijoitettaessa maksetaan tulevaisuuden tuotto-odotuksesta suhteellisesti enemmän.

Toisekseen järjetöntä on se, että ETF-korkorahastoilla tehdään epälikvideistä sijoituksista likvidejä, ja tätä mainostetaan niiden valttina. On hyvä ymmärtää, että ETF-korkorahastot ovat luonteeltaan täysin erilaisia kuin ETF-osakerahastot, koska kohde-etuutena oleva markkina ei ole samanlainen, kuin se markkina, jolla ETF-rahastoilla käydään kauppaa. ETF-osakerahastoilla käydään kauppaa, kuten osakkeilla; ETF-korkorahastoilla ei käydä kauppaa kuten bondeilla! Tuloksena on se, että ETF-korkorahastojen hintoihin liittyy huomattava määrä ylimääräistä riskiä niiden sijoituskorien sisältöön nähden. Emme myös vieläkään ole nähneet kuinka ETF-korkorahastot käyttäytyvät todellisessa markkinakriisissä.

Yksittäisen sijoittajan tulee tarkkaan miettiä, että onko tarvetta sijoittaa korkoihin jonkin ETF:n kautta kahden tai kolmen prosentin tuotolla, jos vaihtoehtona on maksaa omaa asuntolainaa pois.

Kun maksaa omaa asuntolainaa pois korkosijoitusten sijasta, säästä sekä rahastoyhtiön hallintokustannusten ja pankin lainamarginaalin osalta. Näitä vaihtoehtoja tarkastella on myös hyvä muistaa, että lyhyet euribor-korot ja korkorahastojen tuotot ovat usein väärä vertailukohta, koska niiden maturiteetit eivät kohtaa korkorahastojen sijoitettaessa usein pitkiin korkohin.

Pidetään rahoistamme huolta!

Korrelaatiot: SPDR Correlation Tracker

 

/Jarkko Peltomäki

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Timo Ruokolainen30 Syyskuu, 2012

Minä olen monessa keskustelussa ja mm Petren tuoreessa artikkelissa ottanut kanta siihen, että miksi asuntolainaa omaava sijoittaja ylipäätään sijoittaisi korkoihin muutenkuin maksamalla lainaansa? Yrityslainat toki ymmärrän, niiden tuotto-odotuksen vuoksi, mutta jos nyt puhutaan vain ihan näistä lyhyistä ja pitkistä koroista ilman yrityslainoja, niin en tosiaan ymmärrä pointtia.

Pointti on silloin jos meinaa niitä rahoja vain hetken parkkeerata jossain odottamassa vaikka otollista osakesijoitusta tai sijoitusasunnon ostoa tai muuta, tällöin ei lainan maksussa ole järkeä.

kommentti30 Syyskuu, 2012Alku on ehkä liiankin rautalangasta, kun ei kukaan tarkoita ettei hajautus yritysten ja toimialojen välillä kannattaisi.

Eri markkinoiden korrelaatio on mielenkiintoinen ja sitä voisi tutkia vielä lisää. Julkaisussa mainittiin että korrelaatiot muuttuvat ajan kuluessa ja erilaiset shokkitapahtumat vaikuttavat korrelaatioon. Entä miten sijoittajan kannattaa toimia nyt, kun USAn markkina on noussut vahvasti ja muut ovat kehittyneet heikommin?

Jarkko Peltomäki1 Lokakuu, 2012Timo:

Asioista voi tietysti olla eri mieltä, mutta en itse sijoittaisi samaan aikaan bondeihin ja jättäisi asuntolainaa maksamatta. Taktisen allokaation puolesta siinä voisi olla järkeä, koska tavallisesti laskumarkkinassa bondit tuottavat korkojen laskiessa hyvin, mutta nykytilnateessa se alkaa olla jo vaikeaa, koska tuottoa ei yksinkertaisesti enää ole.

Yrityslainoissa taas ongelma on se, että niissä alkaa hajautushyöyt vähenemään ja high yield-tuotteet käyttäytyvätkin kriiseissä kuten osakkeet.

Jarkko Peltomäki1 Lokakuu, 2012Kommentti:

“Alku on ehkä liiankin rautalangasta, kun ei kukaan tarkoita ettei hajautus yritysten ja toimialojen välillä kannattaisi.”

Tietysti kukaan ei tarkoita ja se ei olisi jo itsestäänselvyys, mutta onko toimialahajauttaminen tärkeämpää kuin kv-hajauttaminen? Kumpi on paremmin hajautettu: sijoitukset yhteen pieneen maahan vai sijoitukset yhteen toimialaan vaikkapa USA:ssa?

Maailmantalouden kulutus on USA:ssa ja maailmatalouden tuotanto on Kiinassa. Kiinassa tulosten kasvattaminen tarkoittaisi myös kilpailukyvyn heikkenemistä, tuotannon siirtämistä ulkomaille ja epäonnistumista BKT-tavoitteissa. Tuloksia ei voida parantaa työntekijöiden palkkoja laskemalla, koska jo nyt jo tehtailla mellakoidaan. Niin kauan kuin Kiina suunnitelee talouttansa BKT:n perusteella on mielestäni sieltä turha odottaa hyviä tuottoja, koska pörssi tällöin jää väistämättä kakkoseksi.

Yhdysvalloissa taas S&P 500 indeksilla on taas talouden kuumemittarina suurempi rooli ja yritysten voitot nähdään verrattaen tärkeämpinä jne.

Itse uskon, että kv-sijoittamisessa on kyse pikemminkin “stock droppingista” kuin “stock pickingistä”.

Ensiksi pitäisi olla talouskasvua mahdollistaen osinkojen kasvun ja sen jälkeen talouskasvun pitäisi näkyä pörssiyritysten osinkojen/tulosten kasvuna.

Stock dropping (huonojen markkinoiden tiputtaminen) olisi parempi strategia, mutta sitä on rahastoyhtiöiden vaikeampi myydä sijoittajille houkuttelevana lähestymistapana, kun on mitään toivoa nopeasta rikastumisesta Kiina, BRIC tms. markkinoilla ei ole luvassa.

Jos katsoo rahastoyhtiöiden kv-sijoittamista, niin siellä on aina jokin hieno tarina jostakin markkinasta. Viime vuonna yksi rahastoyhtiö lähetti minulle asiakaslehden, jossa kerrottiin kuinka Kiina valloittaa maailmaa. Nyt kun siellä on mennyt asiat pieleen, hehkutetaan tämän vuoden asiakaslehdessä halpoja eurooppalaisia osakkeita ja sitä, kuinka italialainen työntekijä on kiinalaiseen verrattuna jo niin halpa…??? Mutta missä on se potentiaali osinkojen kasvulle, joka tekee näistä markkinoista sijoittajalle tuottavat?! Kiinalainen työntekijä on ollut niin ja niin halpa jo vaikka kuinka kauan, mutta mitään tuottoa sieltä ei ole saatu. Todellakaan mitään ei ole opittu edes edellisestä vuodesta.

Tämä on aikamoista räiskimistä, mutta näin sijoittajille myydään tuotteita ja kv-rahastoja.

Vieraskynä
Vieraskynä
vieraileva kirjoittaja

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit