Havaintoja yhtiökokouksista

Yhtiökokouskausi on lopuillaan. Nokia päättää kokousruljanssin muita yhtiöitä paljon myöhemmin 3.5.2012. Tuolloin kuulemme Jorma Ollilan jäähyväispuheen sekä Stephen Elopin käsitys uuden strategian avaamista mahdollisuuksista. Yli puolet yhtiökokouksista pidettiin maaliskuun aikana. Niihin osallistuminen vaatii jo yliluonnollisia ajankäyttötaitoja, sillä pahimman ruuhkan aikana 28.3.2012 peräti kymmenen pörssiyhtiötä kokousti samana päivänä.

Kokouksiin kannattaa osallistua, vaikka päätöksenteko on pelkästään muodollista eikä kokousväki pysty mitenkään vaikuttamaan tosiasiallisesti jo ennalta sovittuihin asioihin. Kuten tänä vuonna olemme voineet todeta mm. Finnair-jupakasta, suppeasta ja kokoonpanoltaan kovin yksipuolisesta piiristä rekrytoidut hallitukset ja nimitysvaliokunnat eivät aina näytä pystyvän optimaalisiin henkilövalintoihin yritysten kannalta. Huolestuttavaa on, mikäli päätöksentekijöinä olevat henkilöt ovat siinä määrin vieraantuneet arkielämästä, etteivät kykene päätelmiin, joiden tekemiseen riittää ns. maalaisjärki.

Ongelmallisia ovat myös eläkeyhtiöiden edustus hallituksissa ja vahva vaikutus henkilövalintoihin suurten osakeomistustensa turvin. Eläkeyhtiöt ovat pikemminkin varainhoitajia kuin omistajia, sillä niiden päätehtävänä on kartuttaa nykyisten ja tulevien eläkeläisten varoja. Sijoitustoimintaa häiritsevien eturistiriitojen synnyttäminen olisi syytä välttää. Liian läheiset välit yritysten palkatun johdon kanssa johtaa helposti omistajien edun sivuuttamiseen, ja vahvistanee edellä käsiteltyä hyvä veli –järjestelmää. Lakisääteistä tehtävää hoitaessaan eläkeyhtiöiden johtajien tulisi pystyä hillitsemään henkilökohtaisia valtapyrkimyksiään.

Mistä syystä kannattaa siis osallistua yhtiökokouksiin, joiden päätöksiin ei voi vaikuttaa? Nimenomaan informaation vuoksi. Henkilökohtaisen kanssakäymisen ja osakkeenomistajan kyselyoikeuden ohella tarjolla on usein monipuolista ja kattavaa tietoa yrityksistä. Perinteisesti pääosa tästä on sisältynyt toimitusjohtajan katsaukseen, mutta yhä enemmän hallitusten puheenjohtajat ovat aktivoituneet kertomaan hallitustyöskentelystä, yhtiön strategiasta ja kannustinohjelmista.

Informaation saannin vuoksi tämän tekstin kirjoittajakin on osallistunut lukemattomiin yhtiökokouksiin keväästä 1969 alkaen. Tänä keväänä jaoimme Tomin kanssa mielenkiintoisimmat yhtiökokoukset. Kun Nokian kokous on ohi, on jompikumpi meistä ollut läsnä yli 40 yhtiön kokouksessa. Yleisesti ottaen suuryhtiöiden antama informaatio on tasokkaampaa kuin pienten yritysten, mutta vähäisemmän osanottajamäärän vuoksi jälkimmäisten kokoustunnelma on intiimimpi ja miellyttävämpi sekä tarjoaa parempia mahdollisuuksia ajatusten vaihtoon johdon kanssa. Toivottavaa olisi, että yrityksen johtohenkilöt olisivat nykyistäkin valmiimpia seurustelemaan kokousväen kanssa.

Mielestämme Konecranesin yhtiökokous oli kevään antoisin. Toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin katsaus oli poikkeuksellisen analyyttinen, perusteellinen ja mielenkiintoinen, mutta myös hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavsonin alustus oli laaja ja virikkeitä antava. Johdon vahva luottamus tulevaisuuteen perusteltiin läsnäoleville osakkeenomistajille uskottavalla tavalla. Yhtiön innovatiivisuus näkyi siinäkin, että se ensimmäisenä on luomassa koko henkilöställe tarkoitettua osakesäästöohjelmaa. Yhtiö luopuu myös kokonaan optio-ohjelmista, mikä varmaan tyydytyksellä pantiin merkille kokoussalissa. Pörssin valtavien kurssiheilahtelujen vuoksi optioiden tuottamat riskittömät lisäansiot ovat suuruudeltaan olleet täysin ennalta-arvaamattomia ja valitettavan usein siirtäneet kohtuuttoman suuren osan omistajien varallisuudesta optioiden haltijoille.

Esitystavoiltaan kevään ehkä persoonallisimmat ja siitä syystä erityisen antoisat puheenvuorot kuultiin YIT:n kokouksessa hallituksen puheenjohtajan Henrik Ehrnroothin ja toimitusjohtaja Juhani Pitkämäen toimesta. Esimerkiksi Metson, Outotecin, Stockmannin ja UPM-Kymmenen toimitusjohtajien katsaukset olivat aikaisempaan tapaan myös varsin korkealuokkaisia.

Tectiassa kokoustunnelma oli vaisu, koska toimitusjohtajan tehtävää hoitava yhtiön pääomistaja on tehnyt ostotarjouksen yhtiön kaikista osakkeista. Tunteenomaisessa esityksessään hän kertoi yhtiön taloudellisista vaikeuksista ja perusteli, miksi yhtiö menestyy parhaiten pörssin ulkopuolella. Vanha hallitus ei pitänyt ostotarjousta kohtuullisena vähemmistöomistajien kannalta ja saikin lähteä. On helppoa ennustaa, että ostotarjous epäonnistuu tarjotuilla ehdoilla.

Asianajajat Jukka Laitasalo ja Tomas Lindholm heiluttivat puheenjohtajan nuija varsin monessa yhtiökokouksessa. Melko uusi ilmiö on ulkomaisten toimitusjohtajien esiinmarssi. Wärtsilän ruotsalaisen vetäjän Björn Rosengrenin ensiesiintyminen oli kevään kokouksessa. Kemiran huhtikuussa toimitusjohtajan tehtävät vastaanottanut saksalainen Wolfgang Büchele esittäytyi kokousväelle sympaattisella tavalla. Karismaattisen Stephen Elopin esiintymistaitoja saamme jälleen ihailla vajaan kuukauden kuluttua.

Yhtiökokouksissa on useimmiten melko vaatimaton kahvitarjoilu. Eräät yhtiöt tarjoavat lounaan, joskus viininkin kera. Erikoisinta on, että jokunen yhtiö ei tarjoa yhtään mitään. Niissä tapauksissa tuntuu kyllä siltä, että kulusaneeraus on aloitettu väärästä päästä.

Omistamme osakkeita kaikissa muissa yllämainituissa yhtiöissä paitsi Finnairissa.

Kim Lindström

Kuvalähde: Nokia IR

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

gastronomi 7 Huhtikuu, 2012Jos yhtiökokouksiin ei lähtisikään pelkästään informaation saannin takia, vaan tarjoilujen takia. Hyvä ja ilmainen tarjoilu olisi vähän kuin itseensä sijoittaisi :DMihin kannattaisi siis suunnata?Mitkä yhtiöt tarjoavat muutakin kuin kahvia ja mitä ovat nämä yhtiöt, jotka eivät tarjoa mitään ja joita siis kannattaisi välttää, jos ajattelee vain vatsallaan? Mikä on paras tarjoilu, jonka muistat ja mitä oli silloin esillä? Voiko väittää, että ennen oli myös yhtiökokouksen antimet paremmat kuin tänä päivänä?
Kim/Tom Lindström10 Huhtikuu, 2012Osakkeisiin sijoittaminen pelkästään yhtiökokoustarjoilun perusteella ei välttämättä johda hyvään lopputulokseen. Pahimmillaan todellinen tarjoilusta maksettu hinta saattaa nousta niin korkeaksi, että tulee halvemmaksi syödä omalla kustannuksellaan ravintolassa.Yleisesti ottaen tarjoilun taso paranee, kun etäisyys Helsingistä kasvaa ja kun kokousosallistujien lukumäärä alenee. Aikoinaan Hartwallin yhtiökokoukset olivat kuuluisia sekä tarjoilun että oheisohjelman ansiosta. Yhtiö käytti yhtiökokousta hyväkseen markkinoidakseen tuotteitaan. Perinteisesti mm. Saga Furs ja Kesko kestitsevät nykyäänkin hyvin yhtiökokousväen.Kun aloitin osakesijoittamisen 1960-luvulla, moni köyhä opiskelija osti yhden osakkeen Huhtamäessä osallistuakseen ravintolapäivälliselle yhtiökokouksen yhteydessä. Muutenkin tarjoilun taso oli selvästi nykyistä ruhtinaallisempi 1960- ja 1970-luvuilla, mikä osittain johtui siitä, että kokousväki mahtui pieniinkin kokoushuoneisiin. Onneksi kuitenkin informaation taso yhtiökokouksissa on parantunut huimasti.

Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy. Tom muistelee, että Kansallispankin ja Yhdyspankin yhdistyttyä silloinen Merita Pankki (nykyinen Nordea) tarjoili vain vettä ja kaurakeksejä kahvin loputtua ennen tarjoilun alkua. Tänä vuonna esimerkiksi Trainers’ House tarjoili vain lämmintä kättä.

Kim Lindström

TeeHoo 10 Huhtikuu, 2012
No, jo menee huonosti Trainersilla! Lämmintä kättä siis vaan? Onko teillä mielipidettä, mitä ko. firma ylipäätänsä tekee pörssissä? Taitaa tulos mennä negatiiviseksi jo pelkästään pörssissäolokulujen vuoksi? Sitähän se Tectian Tatukin valittaa.
 
Napa 13 Huhtikuu, 2012
Kiitoksia kokousarvioinneista.

Tähän ruokapuoleen haluaisin vielä palata. Hienosti siivutitte kysymyksen ja pääasissa kerroitte vuosikymmenten takaisista tarjoiluista. Olisiko kuitenkin mahdollista että kun olette nyt 40 kokousta käynyt lävitse lyhyessä ajassa että voisitte tehdä tosiaan analyysin tarjoiluista sekä pisteyttää ne. Eihän sijoittamisen tarvitse olla aina sellaista ryppyotsaista meininkiä, eihän. Kyllä tämmöiset asiat kuin tarjoilun tasot kuin tarjoilemattomuudetkin kertovat yhtiön sisäisestä henkisestä tilasta paljon enemmän kuin toimitusjohtajien pulinat.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit