Hallintarekisteröinti puhuttaa

Kirjoitimme kuukausi sitten (”Pörssiomistukset piiloon julkisuudelta?”, 12.6.2014) hallintarekisteröinnin mahdollisesta ulottamisesta myös kotimaisiin omistajiin, mikä käytännössä johtaisi omistustietojen julkisuuden kaventamiseen ja jopa osakeomistusten salaamiseen. Varsinkin heinäkuussa olemme saaneet runsaasti lisätietoa asian tiimoilta. Erityisesti hallintarekistereistä on syntynyt vilkas julkinen keskustelu. Monet tahot, esimerkiksi Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 6.7.2014, Verohallinnon pääjohtaja, Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtaja sekä Suomen Journalistiliitto ovat esittäneet voimakassanaista kritiikkiä hallintarekisterikaavailuja kohtaan. Vaikka asia saattaa tuntua monimutkaiselta, se tulee vaikuttamaan jokaisen sijoittajan elämään mitä konkreettisimmalla tavalla. Aiheeseen on siis syytä palata, varsinkin kun asiaan valmisteluun liittyy erikoisia ellei suorastaan huolestuttavia piirteitä.

Valtiovarainministeriön aiheeseen liittyvän työryhmän muistio julkistettiin 1.7.2014. Muistion otsikko on varsin kömpelö: ”Arvopaperien säilytysmallien laajentumisen ja yhdentyvien markkinarakenteiden toteutumisen arviointi sekä arvopaperikeskusasetuksen täytäntöönpanon valmistelu”. Työryhmän jäsenistä kaksi edusti valtiovarainminsteriötä. Toinen heistä toimi työryhmän puheenjohtajana. Oikeusministeriöllä, Finanssialan Keskusliitolla, Elinkeinoelämän Keskusliitolla ja Euroclear Finlandilla (= Arvopaperikeskus) oli kullakin yksi edustaja työryhmässä.

Työryhmän mitä ilmeisimmin aihepiiriä parhaiten tunteva jäsen, arvopaperikeskuksen edustaja, jätti pitkän 28-sivuisen eriävän mielipiteen 190-sivuiseen muistioon. Erityisen hämmentävää on, että eriävän mielipiteen mukaan työryhmän enemmistön muistio perustuu osittain jopa asiavirheisiin. Mikäli asian jatkovalmistelu hallituksen esitykseksi tehdään virkamiestyönä, on siis pelättävissä, että lopputulos on pääomamarkkinoiden kannalta surkea. Useimmat muistanevat vielä hallituksen osinkoverosekoilua viime vuodelta. Emmekä todellakaan kaipaa vastaavan kaltaisen sekoilun uusintaa.

Mutta aloitetaan peruskäsitteistä. Suomessa on olemassa kaksi tapaa säilyttää osakkeita. Toinen on suoran omistuksen malli, jonka mukaan kaikilla on henkilökohtainen arvo-osuustili Euroclear Finlandin hoitamassa Arvopaperikeskuksessa. Toinen tapa on moniportainen malli eli ns. laarisäilytys, jossa jokainen pankki ylläpitää omaa hallintarekisteriä omien asiakkaittensa osakeomistuksista.

Vuodesta 1992 Suomessa käytössä oleva arvo-osuusjärjestelmä lienee maailman tehokkaimpia. Vaikka tavallinen sijoittaja joutuu tekemisiin vain oman pankkinsa kanssa, nämä pankit toimivat tilinhoitajina Arvopaperikeskukseen päin. Kun kaikki transaktiot kirjataan keskuksessa, kaikki omistustiedot ovat reaaliajassa osakemarkkinoiden kaikkien toimijoiden, viranomaisten ja tiedotusvälineiden ulottuvilla. Lisäpalvelut kuten osingonjaot, osakeannit, yhtiökokousilmoitukset ja niin edelleen hoituvat vaivatta.

Arvo-osuusjärjestelmä on kestänyt erinomaisesti pörssikaupan valtavaa kasvua parin viime vuosikymmenen aikana. Kun viime aikoina on synnytetty osakemarkkinoiden tarvitsemaa infrastruktuuria muun muassa kehittyvillä markkinoilla, valinta kohdistuu pääosin tähän suoraan ja markkinoiden kannalta läpinäkyvään malliin.

Suoran omistuksen mallin tehokkuus näkyy myös siinä, että kotimaiset välityspalkkiot ovat erittäin kilpailukykyisellä tasolla verrattuna vastaaviin palkkioihin ulkomailla. Tämä koskee jopa maailman johtavia pörssejä, joissa liiketoiminnan volyymi on jotain muuta kuin pienessä pörssissämme. Kuten lukijamme toki tietävät erityisesti Nordnetin perimät välityspalkkiot ovat erittäin kilpailukykyiset.

Useimmissa maissa on kuitenkin käytössä monessa suhteessa vanhentunut moniportainen eli hallintarekisterimalli, jossa saman yhtiön omistukset on ripoteltu lukuisiin pankkeihin. Jopa samat osakkeet saattavat esiintyä useiden pankkien muodostamissa hallintarekisteriketjuissa, jolloin yleensä vain sijoittajan oma pankki eli varsinainen säilyttäjä on tietoinen sijoittajan todellisesta omistuksesta. Muilla alisäilyttäjinä toimivilla pankeilla on yleensä käytössään vain koontitietoja tämän varsinaisen säilyttäjäpankin asiakkaiden omistuksista. Alisäilyttäjälläkin voi olla oma alisäilyttäjä tai omia alisäilyttäjiä. Järjestelmä on kömpelö ja tehoton, ja aiheuttanee kuluja joka portaassa. Käytännössä hallintarekisteröinti johtaa siihen, että omistusten selvittäminen on jokseenkin mahdotonta ja ihannetapauksessakin hidasta, vaivalloista ja kallista. Esimerkiksi yksittäinen osakekauppa aiheuttaa melkoisen viestiliikenteen ostajan ja myyjän useista pankeista muodostuvia säilytysketjuja pitkin. Suoran omistuksen mallissa osakkeet vain siirretään yhdeltä arvo-osuustililtä toiselle.

Oma ongelmansa on myös, ettei Suomi voi tietenkään velvoittaa ulkomaisia pankkeja luovuttamaan omistustietoja rekistereistään edes viranomaisillemme. Työryhmä tunnustaa itsekin, etteivät pörssimme etävälittäjillä, joiden kautta kulkee noin kolme neljäsosaa pörssikaupasta, ole tapana lähettää vuosi-ilmoituksia suomalaisten osakekaupoista. Näitä tietoja verottaja tarvitsee mm. esitäytettyihin veroilmoituksiin.

Suomen arvo-osuusjärjestelmään liittyy erinomaisuudestaan huolimatta sellainen kauneusvirhe, että avoimuus ja läpinäkyvyys koskee vain kotimaisia osakkeenomistajia. Vuonna 1992 pelättiin, etteivät ulkomaiset sijoittajat suostu käymään kauppaa suomalaisilla osakkeilla, ellei heille taata mahdollisuutta piilottaa omistuksiaan hallintarekistereihin. Tämän takia emme tänäänkään – 22 vuotta myöhemmin – tiedä juuri mitään yhtiöidemme ulkomaisista omistajista, vaikka heidän hallussaan on noin puolet suomalaisten yritysten osakekannasta. Tiedämme toki, että hallintarekistereissä on myös ulkomaalaisiksi tekeytyneitä suomalaisia. Syynä tällaiseen vaivannäköön lienee useimmiten, ettei omistus jostain syystä kestä päivänvaloa tai että halutaan pitää verottajaa loitolla.

Merkittävä ero suoran omistuksen mallin ja moniportaisen mallin eli hallintarekisteröinnin välillä piilee säilyttäjäriskissä. Suorassa mallissa arvo-osuustilit ovat henkilökohtaisia, eikä tilinhoitajan konkurssi vaaranna millään tavalla omistusta, sillä tilinhoitajapankin vaihtaminen on yhtä helppoa kuin puhelinoperaattorin vaihtaminen. Hallintarekistereihin liittyy säilyttäjäriski eikä se ole suinkaan vain teoreettinen, kuten esimerkiksi Lehman Brothersin rekisterin vaivalloinen ja vuosia kestävä selvittäminen osoittaa. Henkilökohtaisesti olin vuonna 2008 erittäin kiitollinen siitä, että Suomessa oli käytössä suoran omistuksen malli. Käytimme Tomin kanssa kolme välittäjää, islantilaisia Kaupthingia ja Glitniria sekä ruotsalaista Carnegieta. Molemmat islantilaiset menivät nurin ja Carnegie valtiollistettiin suurten luottotappioiden vuoksi.

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä antaa ymmärtää, että EU:n tulossa oleva arvopaperikeskusasetus pakottaisi Suomen laajentamaan hallintarekisteröintiä myös kotimaisiin sijoittajiin. Tämä ei suinkaan ole EU:n tavoite, mistä voi vakuuttautua tutustumalla asetuksen tekstiin. Muistion eriävästä mielipiteestä asia käy myös selvästi ilmi. Näyttää jopa siltä, että valtiovarainministeriö olisi jo vuosia sitten lyönyt kantansa kiinni hallintarekisteröinnin puolesta ja käyttää nyt EU-asetusta tekosyynä tavoitteen läpiviemiseksi. Kun eväät hallintarekisterien puolesta näyttävät olevan varsin köykäiset, voi kukin tahollaan pohdiskella, onko taustalla erinomaisen tehokasta lobbaamista.

EU-asetus pyrkinee todellisuudessa pienentämään säilytyksiin liittyvää sijoittajariskiä sekä lisäämään markkinoiden avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Hallitusohjelmammekin puhuu omistuksen julkisuuden ja läpinäkyvyyden säilyttämisestä vähintään nykytasolla. Englannin pääministeri David Cameron puki nämä tavoitteet sanoiksi kirjeessään 14.11.2013 Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Herman Van Rompuylle. Kirjeestä lähetettiin kopio usealle muulle EU-vaikuttajalle ja siinä todettiin mm. seuraavaa:

”….Put simply, a lack of knowledge about who ultimately owns and controls companies facilitates illicit domestic and cross-border money laundering, corruption, tax evasion and other crimes.

There is growing momentum building behind action on the issue. G8 leaders agreed in June that companies should be required to obtain and hold adequate, accurate and current information on their beneficial ownership. The UK strongly supports this very same commitment in the European Commission’s MLD (MLD = Money Laundering Directive, kirjoittajan huomautus) proposal. And I was pleased that G20 leaders vowed to lead by example in ensuring that the relevant Financial Act Task Force standards in this area are met.

Specifically, the UK committed in June to hold company beneficial ownership information in a central registry, and to consult on whether this information should be publicly accessible. After listening carefully to businesses, NGOs (NGO = non-governmental organization, kirjoittajan huomautus), technical experts and other groups, I announced two weeks ago that the UK’s central register of beneficial ownership will be open to the public. I concluded that a publicly accessible registry provides the best outcome for sound corporate behaviour; more effective law and tax enforcement; and for helping authorities, including those in developing countries, prevent misuse of companies for illicit purposes….

In Europe, our first collective step should be to mandate, through the MLD, the establishment of public registries of company beneficial ownership as the cutting-edge benchmark for countries and major financial centres to emulate across the world. Central registries will not only enable law enforcement and tax authorities to access, discreetly and at short notice, critical information for cross-border investigations; public scrutiny of this information through public registries will also increase the likelihood of inaccuracies and omissions being identified and rectified.

…”

(David Cameronin kirje Van Rompuylle löytyy kokonaisuudessaan Englannin hallituksen internetpalvelusta osoitteesta https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/258997/PM-letter-tax-evasion.pdf)

Hallintarekisterien puolustajat ovat esittäneet muun muassa, että osakeomistusten piilottaminen palvelee sijoittajien yksityisyyden suojaa. En ole koskaan kuullut, että rehellinen sijoittaja olisi ollut vaatimassa tätä suojaa, vaikka kuka tahansa voi nähdä arvopaperikeskuksessa päivätasolla, kuinka monta osaketta Matti Meikäläinen omistaa. Sen sijaan en epäile hetkeäkään, etteikö veronkiertäjät, sisäpiiritiedolla keinottelevat, rahanpesijät ja muut vastaavat henkilöt katsoisi tarvitsevansa tätä suojaa pimittämällä osakeomistuksiaan.

Hallintarekisterien puolustajat eivät ole kovin johdonmukaisia. Samalla kun puhutaan sijoittajien yksityisyyssuojan puolesta, ehdotetaan julkisuutta varten uutta omistusluetteloa. Se julkaistaisiin neljä kertaa vuodessa Patentti- ja rekisterihallituksen toimesta. Nyt omistustiedot tulevat arvopaperikeskuksessa reaaliajassa automaattisesti joka päivä.

Jatkossa PRH:n toimihenkilöiden pitäisi siis erikseen koota nämä tiedot pahimmillaan manuaalisesti lukuisten pankkien hallintarekistereistä, mikä todennäköisesti vie aikaa useita viikkoja ja kaiken huippuna edellyttää, että pankit suostuvat avaamaan rekistereitään, mitä ne eivät tähän asti ole halunneet tehdä. Tässä saataisiin tietysti luotua työpaikkoja, mutta haluammeko todellakin paisuttaa valtionhallintoa tällaisella nollatyöllä, jota nykyisessä järjestelmässä ei tarvita.

Voinee myös pohtia, millaisella innolla ja asiantuntemuksella PRH:n virkamiehet ryhtyisivät tähän jättiurakkaan. Työmäärän minimoimiseksi luetteloon pääsisi vain vähintään 500 osaketta omistavat osakkeenomistajat. Esimerkiksi Cencorpin listalle pääsisi jo 10 euron sijoituksella! Työryhmä on sen verran rehellinen, että se tunnustaa, ettei PRH:lla ole toistaiseksi resursseja tähän uuteen tehtäväänsä. Omistustiedot saataisiin siis todennäköisesti useaksi vuodeksi kokonaan pois julkisuudesta.

Osakemarkkinat eivät voi toimia tehokkaasti ilman avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Omistustiedot ovat keskeisiä sijoituskriteereitä. Sijoittaja haluaa tietää, keiden kanssa hän on samassa veneessä ja etenkin mitä sisäpiiriläiset tekevät; heillähän on aina paras tieto yhtiön tilanteesta. Kammoksun sellaisia markkinoita, joilla jotkut sijoittajat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Olen kokenut henkilökohtaisesti pörssin kivikautta 1960-luvulla, enkä kaipaa niitä aikoja uudestaan.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
19 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
12.07.2014 17:25

Lobbaajina muutoksen takana lienee samainen joukko joka koettaa karttaa perintöverotusta kaikin keinoin. Toki ymmärtäähän yskän siten että omistuksen siirtyessä vanhemmalta lapselle pitää lapsen luopua muutaman kymmenen prosentin siivusta jotta saisi katettua verot (teknisesti ottaen). Toinen kysymys onkin onko tässä yhteiskunnan oikeus rahastaa vai ei?

Nimetön
Nimetön
13.07.2014 14:10

Vaikka olenkin osakeomistuksen läpinäkyvyyden osalta täysin samaa mieltä, en näkisi hajautettua järjestelmää kovinkaan ongelmallisena. Teknisesti olisi varsin yksinkertaista luoda alihankintana PRHlle tietokanta, johon osakeomistukset kerätään. Ei viranomaisten sitä itse tarvitse tehdä, vaan voivat ostaa palveluna. Samalla aikaa saataisiin lisää kilpailua alalle, jota Euroclear erinomaista tulosta tekevänä hallitsee. Myös datan laatu ja saatavuus ovat aataminaikaisella tasolla. Dataa ei voi louhia vaan klikutella listoja lävitse, minkä lisäksi data on kunnolla ja järkevään hintaan (ilmaiseksi) saatavilla vain Euroclearin tiloissa. Webiin se pitäisi saada muutenkin kuin vain kuukausittain.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
14.07.2014 17:43

Tiedot pitäísi saada jostain PRH:n rekisteriin ja tästä hallintarekisteröinnissä on kyse: työryhmäkin toteaa että tietojen saaminen säilytysketjuista voi tulla kohtuuttoman kalliiksi minkä lisäksi etävälittäjien osalta todetaan että nämä eivät joitain poikkeuksia lukuunottamatta nykyisinkään toimita vuosi-ilmoituksia. Sijoittajakohtaisilta arvo-osuustileiltä omistajatiedot sen sijaan on saatavissa automaattisesti. Hankkeessa on kyse siitä halutaanko kotimaisten sijoittajien osalta näin olevan jatkossakin ja toisaalta mikä näiden tietojen julkisuuden tason tulisi olla. Mainitset datan laadun ja saatavuuden olevan nykyisin aataminaikaiselle tasolla. Tämä johtuu yksinomaan voimassa olevasta lainsäädännöstä joka on lähtenyt mm. siitä että vain voimassa oleva osakasluettelo on julkinen ja kukin luettelon on erillinen rekisterinsä joita Euroclear Finland ei… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
13.07.2014 21:46

Toivon, että tämän lain vastustajat (ja kaikki siitä kiinnostuneet) lukisivat alla olevat kohdat. Puhtaasti tunteisiin ja disinformaatioon perustuva lain vastustaminen ei ole yhdenkään suomalaisen piensijoittajan etu. Lindströmin kirjoituksesta voi päätellä, että moni perustaa käsityksensä puhtaasti virheellisiin käsityksiin nykytilanteesta ja uudesta laista. “Hallintarekisterilaki lisää mahdollisuuksia piilottaa omistukset?” Kuka tahansa sijoittaja tai sisäpiiriläinen voi nykylain estämättä perustaa helposti sijoitusyhtiön ulkomaille ja sijoittaa sen avulla hallintarekisterin kautta nimettömästi suomalaisiin yhtiöihin täysin laillisesti. Ja näin myös tehdään. Lindström siis kutsuu “kauneusvirheeksi” seikkaa, joka pudottaa pohjan pois hänen tärkeimmältä argumentiltaan. Palautellaanpa mieliin, kuinka Jorma Ollila piilotti vuosien ajan omistuksiaan ‘tehokkaasta’ arvo-osuusjärjestelmästämme huolimatta: ‘Ollila ei listannut… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
14.07.2014 16:59

Olet nähnyt paljon vaivaa puolustaessasi valtiovarainministeriön hallintorekisterikaavailuja. Sinulta on kuitenkin jäänyt huomaamatta blogikirjoitukseni ydinsanomaa: mahdollinen uusi laki kaventaisi yksiselitteisesti osakeomistusten julkisuutta ja siten myös osakemarkkinoiden läpinäkyvyyttä. Sinulta on ilmeisesti myös jäänyt huomaamatta, ettei EU:n tulossa olevassa arvopaperikeskusasetuksessa suinkaan edellytetä avoimuuden vähentämistä ja säilyttäjäriskin lisäämistä, vaikka asetuksen eräs keskeinen tavoite on kilpailun avaaminen myös arvopaperien säilytys- ja selvitystoiminnassa. Lienen niitä harvoja ulkopuolisia, jotka todella ovat lukeneet valtiovarainministeriön työryhmän koko muistion. Suosittelen sinullekin perehtymistä muistioon ja varsinkin siihen sisältyvään eriävään mielipiteeseen. Siinä on argumentteja, joita ei voi torjua asiaperustein. Kilpailun lisääminen on varmasti kaikkien mielestä hyvä asia, mutta kilpailu ja avoimuus eivät… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
15.07.2014 14:06

Lindström kirjoitti: “Viet keskustelun kokonaan sivuraiteelle todetessasi, että kannattaa luopua nykyisestä suoran omistuksen arvo-osuusjärjestelmästä, koska ulkomaalaisten lisäksi myös epärehelliset suomalaiset voivat tekeytymällä ulkomaalaisiksi piilottaa osakeomistuksiaan. Logiikkasi mukaan meidän kannattaisi siis liikenteessä luopua kattonopeussäännöksistä, koska emme voi mitenkään estää, että jotkut ajavat ylinopeutta.” Logiikan mukaan kannattaisi luopua kattonopeussäännöksistä jos se koskisi vain osaa suomalaisista. Eli osa kansasta ei kuuluisi sen vaikutuksen piiriin ja ulkomaalaisia tuo ei myöskään koskisi. Näin itse tuon ymmärsin. Lindström kirjoitti: “Välityspalkkiovertailusi vaikuttaa kovin tarkoitushakuiselta. Teet Nordnetin kautta viisi osakekauppaa á 500 euroa ja maksat jokaisesta kaupasta minimipalkkion 7 euroa eli peräti 1,4 prosenttia kauppahinnasta. Mikäli olisit halunnut… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
16.07.2014 11:44

Kiitos vastauksestasi! Kirjoitat: “Sinulta on kuitenkin jäänyt huomaamatta blogikirjoitukseni ydinsanomaa: mahdollinen uusi laki kaventaisi yksiselitteisesti osakeomistusten julkisuutta ja siten myös osakemarkkinoiden läpinäkyvyyttä.” Voit olla varma, ettei tuo sanomasi ole jäänyt huomaamatta 🙂 Ja juuri tuo väite on vähintään harhaanjohtava. Kuten jo monta kertaa olen todennut: kuka tahansa voi piilottaa omistuksensa tällä hetkellä täysin laillisesti. Mielestäni ei siis pitäisi antaa nykytilanteesta yhtään tuon ruusuisempaa kuvaa. Ja annoin sinulle esimerkin pitkän linjan yritysjohtajasta ja hallitusammattilaisesta J. Ollilasta, joka juuri kuvaamallani tavalla on omistuksiaan piilottanut. Samoin teki esim. Georg Ehrnroot Partum-sijoitusyhtiönsä kanssa. Emme yhä tiedä, mitä nämä sijoitusyhtiöt omistaa tai omisti. Eikä heidän… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
14.07.2014 17:11

Katson aiheelliseksi vastata tämän palstan kirjoitteluun koska Euroclear Finland Oy on mainittu useamman kerran. Osallistuin Arvopaperikeskusasetuksen kansallisia lainsäädäntömuutostarpeita arvioivaan VM:n työryhmään. Jätin mietintöön eriävän mielipiteen. https://www.euroclear.com/fi/uutiset/uutisarkisto/suomi/arvopaperikeskusasetus-ja-suoran-omistuksen-mallin-tulevaisuus.html Nimimerkki ”Paapaa” on esittänyt voimakkaita näkemyksiä asiasta. Olisi hyvä jos ”Paapaa” voisit tulla nimimerkin takaa esiin jotta voimme jatkaa keskustelua avoimesti. Voit myös halutessasi olla minuun suoraan yhteydessä niin esittelen mielelläni arvopaperikeskustoimintaa ja siihen liittyvää kv-kehitystä tarkemmin. Kaupankäyntikuluista: ”Paapaa” –nimimerkillä on esitetty ainakin tällä ja kuulemani mukaan myös Kauppalehden keskustelupalstalla näkemyksiä jonka mukaan Suomessa sijoittajilta perittävät palkkiot ovat moninkertaisia verratessa USA:n hintoihin. Mietittäessä Asetuksen implementointia relevanttia lienee vertailu Euroopassa: Esim. Nordnetilla ja Nordealla hinnat… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
15.07.2014 11:59

Koen niinikään aiheelliseksi kommentoida keskustelua. Nimimerkki Paapaa nostaa esille useita tärkeitä kysymyksiä. Näkemyksiin voi hyvin pitkälti yhtyä. Yli-Jaakkolan polveileva kirjoitus ja Euroclear Finlandin viimeaikainen mediakampanja on mielestäni selkeä osoitus siitä, että määräävästä markkina-asemasta nauttiva toimija on aidosti huolissaan lainsäädännössä suojatun asemansa menettämisestä. Tässä mielessä nimimerkki toi keskusteluun tervetulleen “keisarin uudet vaatteet” -teeman.

Olemme useissa yhteyksissä todenneet, että Euroclear Finland on hyvä ja vahva toimija. Reilulle ja avoimelle kilpailulle altistettuna se palvelee suomalaisia sijoittajia, liikkeeseenlaskijoita ja tilinhoitajapankkeja entistäkin paremmin.

Finanssialan Keskusliiton näkemyksiin suomalaisen arvopaperien hallintajärjestelmän kehittämisestä voi tutustua osoitteessa:

http://www.fkl.fi/kannanotot/kysymyksia_ja_vastauksia/Sivut/default.aspx

Tuomas Majuri
Johtava lakimies
Finanssialan Keskusliitto

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
15.07.2014 19:44

Minunkin mielestäni nimimerkki ”Paapaa” perusteli hyvin ja selkeästi kantansa, enkä voi olla eri mieltä hänen kanssaan. Kim Lindströmin vastine tähän kirjoitukseen ei kuitenkaan ollut erityisen kehuttava, minkä nimimerkki ”niko” jo toikin esille.

Piensijoittajan näkökulmastani en näe Lindströmin ajavan minun etuani, pikemminkin täysin päinvastoin. Toivoisin keskustelussa myös sellaisen näkökulman myöntämistä, että Euroclearin etu ei välttämättä ole sama kuin piensijoittajan etu.

Tuomas Majurin kanssa olen yhtä mieltä siitä, että avoin ja reilu kilpailu hyödyttää kaikkia osapuolia.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
15.07.2014 19:46

Ensinnäkin haluan kiittää vastauksestasi, joka selvensi itsellenikin muutamia seikkoja. Opin tässä joka päivä lisää ja myönnän kyllä väärinkäsitykseni. Valitettavasti haluan pitää tämän nimimerkin “hallintarekisterissä” nettikeskusteluissa, joten en tässä voi vastata omalla nimelläni. Olen tavallinen piensijoittaja, jota tämä asia – ja muu sijoittaminen – sattuu kiinnostamaan. En toimi finanssisektorilla, enkä ole sidoksissa muihinkaan tähän asiaan liittyviin tahoihin – paitsi yksityisenä piensijoittajana jota kiinnostaa kulujen minimoiminen ja kilpailun vapauttaminen. Aluksi nuo välityspalkkiot. En suinkaan unohtanut $10:n MINIMIkulua (sitä ei peritä muiden kulujen lisäksi, vaan se on summa, joka minimissään veloitetaan). Siksi mainitsin, että “kulu on siis joko 93% tai n. 80% pienempi… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
14.07.2014 18:59

1. Tee työryhmämuistio.
2. Tuo muistiossa esille hankkeen poikkeuksellisen kiireinen aikataulu ja se, että lisäselvityksille, riippumattomien asiantuntijoiden arvioille, ja/tai yhteiskunnalliselle keskustelulle ei ole aikaa.
3. Julkista työryhmämuistio keskellä parasta lomakautta.
4. Varmista, että niillä tahoilla, joiden intresseissä on saada työryhmämuistion mukainen malli käyttöön, on valmiina huolellisesti kirjoitetut lehdistötiedotteet, vaikka on paras lomakausi.
5. Toista.

Nimetön
Nimetön
16.07.2014 14:46

Paapaa kirjoitti:

“Huomasin myös, että Kim Lindström ja Euroclear tekevät näköjään enemmänkin yhteistyötä tämän lobbauksen suhteen (esim. Euroclearin järjestämä tilaisuus, jossa pääpuhujana Kim Lindström) – missä sinänsä ei ole mitään väärää.”

Ei väärää, mutta sidonnaisuudet kuuluisi kyllä ilmoittaa jo alkuperäisessä tekstissä. Jos siis Euroclear on maksanut esimerkiksi palkkion puhujalle tms, niin tämä kuuluisi mainita, eikä kirjoitella puolueettomana kommentoijana.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
16.07.2014 17:30

Vastaus nimimerkeille ”Mikke” ja ”Paapaa”: Lyhyt korjaus muutamiin lennokkaisiin väitteisiin on paikallaan. Euroclear Finland ei ole maksanut eikä maksamassa minulle mitään eikä mieleeni tulisi edes pyytää palkkiota. Olen osallistunut puhujana, mutta ei kuitenkaan pääpuhujana kahteen Euroclearin järjestämään tilaisuuteen, joista toinen oli tarkoitettu valtiovarainministeriön asiaa koskevan työryhmän ja seurantatyöryhmän jäsenille, toinen tiedotusvälineille. Esitin käsitykseni hallintarekisteröinnistä sijoittajan näkökulmasta. En ole nähnyt ainoatakaan Euroclearin tilinpäätöstä tai vuosikertomusta enkä tunne yhtiön taloudellista tilaa. Oletan, että Euroclear otti minuun yhteyttä sen takia, että ajatukseni hallintarekisteröinnistä ovat yleisesti tiedossa. Olen kirjoittanut asiasta monta kertaa vuosien saatossa, mm. viime syksynä ilmestyneessä muistelmateoksessani ”Puoli vuosisataa pörssin sisäpiirissä” (Talentum… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
16.07.2014 19:26

Suomalaiset perustavat yrityksiä ulkomaille etupäässä markkinasyistä ja myös kotimaisen verotuksen takia. Hyvin todennäköisesti vain äärettömän pieni osa niistä liittyy omistusten peittelyhaluun.

Mutta – kuten on jo monesti todettu – tämä asiahan ei tulisi millään tavoin muuttumaan.

Yksi tärkeä pointti on Kimiltä kokonaan unohtunut. Todelliseen omistusten avoimuuteen (EU:n sisällä) päässään vain EU:n päätöksin ja oikea kanava vaikuttaa on Bryssel, ei Helsinki. Toistaiseksi Suomikin vielä kuuluu EU:hun.

Hallintarekisterin avaaminen omistajatasolle olisi luultavammin pieni tekninen seikka koko tulevan TARGET2-Securities järjestelmän sisällä. Kyse on siis politiikasta, muttei sisäpolitiikasta.

Nimetön
Nimetön
16.07.2014 17:26

Nimimerkki ”Paapaa” teki sen mitä Kim Lindsrömin olisi pitänyt tehdä, eli kirjoittaa varsinaisesta asiasta. Kimin kirjoitusta on hänen taustansa huomioiden vielä vaikeampi ymmärtää. Lähinnä yhtä paljon ihmetystä saisi osakseen, jos vihreiden puheenjohtaja alkaisi yllättäen lobbaamaan ydinvoiman puolesta. Tosin erona se, että kyseisessä lobbaamisessa olisi monien mielestä järkeä 🙂 Kuten ”Paapaa” (rautalankaa säästämättä) kertoi, on kyse hyvin selkeästä kehitys-askeleesta jota Euroclear omia etujaan turvatakseen yrittää torpata. Yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista on turvata rahamarkkinoiden kilpailu. Juuri valittu Juncker puheenvuorossaan kertoi mepeillä politiikkansa painopistealueet. Hän haluaa viimeistellä sisämarkkinat, mukaan luettuna digitaaliset sisämarkkinat. Vaikka Euroclearin lakimies yrittikin kovin monisaisesti selittää, niin ihan oikeasti arvopapereiden… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
16.07.2014 18:00

Hienoa että asia on herättänyt julkista kansalaiskeskustelua eikä jäänyt vain kabinettipeliksi. Argumentit puolesta ja vastaan osoittavat, että kyseessä on kaikkea muuta kuin helppo ja yksinkertainen asia. Toivottavasti hallitus tässä asiassa malttaa laittaa jäitä hattuun ja valmistella mahdolliset lakimuutokset edes tämän kerran huolella ja aidosti asiantuntijoita kuullen jotta saadaan toimiva kokonaisuus aikaiseksi – oli se sitten minkä suuntainen hyvänsä.

Kiitokset blogistille ja kommentaattoreille asian ansiokkaasta kommentoinnista. Mielenkiinnolla jään seuraamaan mitä tuleman pitää toivoen, että piensijoittaja kerrankin olisi hyötyjänä hallituksen päätöksessä. Tähän saakkahan sieltä suunnalta on tullut lähes yksinomaan kylmää vettä niskaan.

Nimetön
Nimetön
16.07.2014 22:47

Olen samaa mieltä nimimerkki Paapaan kanssa uudistuksesta ja sen tarpeesta. Oma näkökantani piensijoittajana liittyy lähinnä kustannuksiin eikä tiedonsaantiongelmiin yhtiöiden omistajista. Hinnoittelun osalta Lindstömin kirjoituksessa todetaan seuraavasti: “Suoran omistuksen mallin tehokkuus näkyy myös siinä, että kotimaiset välityspalkkiot ovat erittäin kilpailukykyisellä tasolla verrattuna vastaaviin palkkioihin ulkomailla. Tämä koskee jopa maailman johtavia pörssejä, joissa liiketoiminnan volyymi on jotain muuta kuin pienessä pörssissämme. Kuten lukijamme toki tietävät erityisesti Nordnetin perimät välityspalkkiot ovat erittäin kilpailukykyiset.” Nordnetin kaupankäyntihinnat ovat todellakin edulliset, varsinkin Ruotsissa, jossa sovelletaan jo ehdotetun uudistuksen kaltaista menettelyä. Hinnaston mukaan kävisin kauppaa pörssin päälistalla halvimmillaan (mini-courtage) 39 SEK (0,15 %) eli n. 4.2 euron… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
07.10.2015 11:36

Kommenttikeskustelussa näkyy kaksi osapuolta: länsimaista demokraattista avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen pyrkivää yhteiskuntaa puolustavat lakiesityksen vastustajat vs. nimimerkkien suojista veronkiertoa ja hämäriä liiketoimia erilaisin tekosyin suojelemaan pyrkivät lakiesityksen puolustajat.