Fortumilta hyvä liiketoimintapäätös, valtiolle jopa 900 miljoonan euron osinko

Fortum kertoi aamulla sähkönsiirtoliiketoimintonsa myynnistä Suomessa. Julkistettu kauppahinta on 2,55 miljardia euroa, mikä on markkinaodotuksiin nähden ylälaidalla. Sähkönsiirto on tuonut Fortumille tähän asti viidenneksen liikevaihdosta ja liikevoitosta. Mitä yhtiö aikoo tehdä kasvavilla kassavaroillaan?

Tänään julkaistun kaupan myötä Fortum kirjaa liiketoiminnon myynnistä 1,9 miljardin euron myyntivoiton. Samalla yhtiö kertoo valmistautuvansa myös Ruotsin ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen myyntiin ensi vuonna. Tarkastelen tässä merkinnässä vaihtoehtoja sähköverkoista vapautuneiden rahojen jatkokäytölle.

Alkajaisiksi on huomattava, että Fortumin sähköverkkopuoli on saatu myytyä nyt vasta osittain eli Suomen osalta. Jäljellä ovat vielä keskeneräiset myyntihankkeet Ruotsissa ja Norjassa. Näistä kahdesta Ruotsista saatava myyntihinta on ehdottomasti merkittävämpi Fortumin kannalta. Ruotsista ja Norjasta saatavat yhteenlasketut myyntitulot ylittänevät selvästi Suomesta saadut tulot, joten yhtiön rakenteellinen muutos on vielä kaukana lopullisesta maalistaan. Mahtipontisimpia lisäosingon perään haikailijoita on siis pidäteltävä housuissaan vielä jonkin aikaa.

Jos ja kun Fortum luopuu ensi vuoden aikana myös muissa Pohjoismaissa sijaitsevista sähköverkoistaan, on yhtiön käsissä kolme kappaletta houkuttelevia vaihtoehtoja ja näiden yhdistelmiä, jotka ovat seuraavat:

1) Fortum maksaa taseessaan olevaa nettovelkaa pienemmäksi

Fortumilla on korollista nettovelkaa noin 6,5 miljardia euroa. Tähän suhteutettuna yhtiön saama kauppahinta Suomessa sijaitsevista verkoista kattaa hieman alle 40 %, jos koko kassavirta käytettäisiin suoraan velkojen lyhentämiseen.

Itse asiassa yhdistämällä Ruotsista ja Norjasta saatavat verkkotoimintojen arvioidut myyntihinnat, voisi Fortum halutessaan maksaa melko tarkkaan koko nettovelkansa pois saamillaan myyntituloilla. Laskelma on karkea mutta myyntihankkeen merkitystä ja suuruusluokkaa osoittava. Toisaalta nettovelkojen nostaminen esiin korostaa sitä, että sähköverkkojen myynnistä vapautuva kassavirta on tuskin kokonaan voitonjakoon päätyvää laatua. Nettovelattomuuteen tähtääminen ei kuitenkaan olisi järkevää, koska Fortumin jatkuvan liiketoiminnan luonne edellyttää liiketoiminnan rahoittamista osin velkarahoitukseen turvautuen.

Valitulla pääomarakenteella eli osakkeenomistajien varallisuuden ja velkarahoituksen keskinäisellä suhteella tähdätään tietysti osakkeenomistajien intressin tukemiseen eli yhtiön oman pääoman tuoton hyvään – ja tänään julkaistun kaupan myötä oletettavasti kohoavaan – tasoon järkevällä riskiprofiililla.

2) Ensi kevään kokonaisosinko suuruusluokkaa 1,50–2,00 euroa per osake

On huomattava, että Fortum on kyennyt maksamaan jatkuvan liiketoimintansa tuloksista viime vuosina 1,00 euron suuruista perusosinkoa. Tämän yhtiö kykenisi maksamaan ensi keväänä myös ilman sähköverkkokauppoja.

Tänään julkaistulla kaupalla Fortum saa kassaansa lisää kertaluonteisesti noin 2 euroa osaketta kohden sähköverkkojen myynnistä Suomessa. Uskon, että tästä summasta Fortum jakaa korkeintaan puolet ensi kevään perusosingon yhteyteen liitettävänä lisäosinkona. Toisin sanoen lisäosingon suuruusluokka asettunee 0,50–1,00 euron välimaastoon, koska sähköverkoista luopuminen on toistaiseksi vasta osittainen.

Voitonjaon korotukseen on paineita toki paitsi yhtiötasolla vahvistuvan kassavirran, myös Fortumin pääomistajan eli yhtiöstä hieman yli puolet omistavan Suomen valtion suunnalta. Todennäköisimmin valtaosa kotimaisten sähköverkkojen myynnin tuottamasta kassavirrasta jätetään kuitenkin tuleviin investointeihin ja velkataakan keventämiseen. Ainakin se olisi järkevin toimintavaihtoehto nykytilanteessa.

Mielestäni ainakaan 3,00 euron suuruisessa kokonaisosingossa eli 1,00 euron perusosingossa ja 2,00 euron lisäosingossa ei olisi ensi keväänä mitään järkeä, koska silloin Fortum ei olisi lyhentänyt lainkaan nettovelkaansa, vaikka ensi vuonna yhtiön korkokustannuksia kattaa yksi liiketoimintayksikkö vähemmän. Ylitsevuotava osinkovirta olisi kerralla maksettuna hetkellistä helpotusta pitkän aikavälin toimintamahdollisuuksien kustannuksella. Sanon tämän tilanteessa, jossa Ruotsin ja Norjan sähköverkot ovat toistaiseksi edelleen Fortumin omissa käsissä.

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula arvioi tänään Kauppalehdelle, että ”[Ruotsin ja Norjan yksiköiden] myynti voisi tapahtua ehkä ensi vuoden loppupuolella, jos siihen päädytään”. Vasta sitten kun nämä kaupat aikanaan toteutuvat, koittaa toisen lisäosinkomahdollisuuden aika.

3) Investoidaan rahat

Kauppalehden mukaan ydinvoimaprojektien osalta Fortumilla on keskiössä Olkiluoto 3 -projektin loppuun saattaminen. Fortumin osuus hankkeesta on tällä hetkellä 25,1 %.

Villinä korttina heitän, että ydinvoimaliiketoiminnassa Fortumilla olisi mahdollisuuksia edetä esimerkiksi Ruotsissa sijaitsevien nykyisten vähemmistöosuuksien muuttamisilla enemmistöosuuksiksi. Yhtiöllä on jo valmiiksi vähemmistöomistus Oskarshamnin ydinvoimalaitoksesta (josta Fortum omistaa 45,5 %) ja Forsmarkin ydinvoimalaitoksesta (josta Fortum omistaa Mellansvensk Kraftgruppin kautta välillisesti 22 %). Mainituissa ydinvoimayksiköissä toimii enemmistöomistajana E.ON, joka saattaisi kotimaansa ydinvoimapoliittisten linjauksien johdosta olla halukas keventämään omistustaan.

Kaiken kaikkiaan on oletettavaa, että minun lisäkseni myös Fortumin pääomistaja eli Suomen valtio on tämän päivän uutisista ilahtunut, sillä valtio-omistajan viime keväänä yhtiöstä saama 450 miljoonan kokonaisosinkosumma kasvaa ensi keväänä edellä esitetyn lisäosinkohahmotelman mukaan arviolta 225–450 miljoonaa euroa, jolloin valtion saama kokonaisosinkosumma nousee perusosinko huomioiden mahdollisesti jopa 900 miljoonaan euroon. Se vastaisi noin kymmenystä päättyvän kalenterivuoden kestävyysvajeesta ja noin 15 % ensi vuodelle arvioidusta vajeesta.

Toivottavasti Fortumin osinkovirran kasvun julkiset krediitit löytävät tiensä yhtiön liikkeenjohtoon asti. Poliitikoista ei muodostu ainakaan tänään kovin pitkää onnittelijoiden jonoa kiittelemään myyntihankkeen erinomaista loppuunsaattamista kotimaisen yksikön osalta.

Kokonaisuutena tämän päivän uutiset ovat positiivisia Fortumin osakkeenomistajille, sillä myyntihinta vaikuttaa hyvältä ja yhtiön toimintamahdollisuudet lisääntyvät. Ja kuten todettua, myös yhtiön voitonjakopotentiaali kohenee välittömästi merkittävällä tavalla.

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) myynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Sijoituskirjat ehtivät perille jouluksi, kun tilaus jätetään 18. joulukuuta keskiviikkoon mennessä.

Kirjoittaja lähipiiri mukaan lukien omistaa Fortumin osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
7 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
12.12.2013 16:31

Paras vaihtoehto on mielestäni noiden Ruotsin ydinvoimaloiden vähemmistöosakkuuksien lisääminen, koska mitä ilmeisimmin ne voi saada kohtuuhintaan mikäli Saksassa poliittinen paine ydinvoimaa kohtaan on riittävä.

Nimetön
Nimetön
12.12.2013 17:12

Oskarshamnin voimalaitosten hankkiminen itselleen kokonaan on nyt todellinen mahdollisuus.

Oskarshamnissa ongelmat ovat jatkuneet edelleen ja E.ON:n strategiaan, Hankivi 1:sta poistumisen jälkeen, sopii oikein hyvin myös vanhoista ydinvoimaomistuksista poistuminen.

Tällä hetkellä voimaloiden hinta voisi olla merkittävästi alakanttiin niiden potentiaalin suhteutettuna. Jos vertaa Olkiluodon kiehareiden käyttökertoimia Oskarshamniin, niin voi nähdä mikä rahakone oskari olisi, jos Fortum saisi nostettu voimaloiden käyttökertoimet Olkiluodon tasolle.

Nimetön
Nimetön
12.12.2013 17:17

Muistaakseni Fortum aikoinaan mainitsi tiedotteessaan, että tulevista kaupoista saatavat varat rajataan osakkeenomistajille tuloksesta maksettavan osingon ulkopuolelle, kun se ilmoitti palkitsevansa omistajakuntaansa kasvavalla osingolla.
Mutta kyllä minullekin kelpaa myös osa myyntivoitoista, ehdottomasti.
En pane hanttiin.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
12.12.2013 17:56

Fortumin tänä vuonna päivitetty osinkopolitiikka kuuluu:

“Fortum Oyj:n tavoitteena on maksaa vakaa, kestävä ja aikaa myöten kasvava
osinko, joka on 50 – 80 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia
eriä.”

Kiinnitän itse huomion kohtaan “ilman kertaluonteisia eriä”.

Toivon 0 euron lisäosinkoja.

Rahat pitäisi sijoittaa takaisin liiketoiminnan kasvattamiseen. Esim. Juuri Ruotsiin. Toivottavasti poliittinen paine ei aja Fortumia tyhmyyksiin rahanjaossa.

Nimetön
Nimetön
12.12.2013 17:36

Tapio ja Björn, ovat niitä harvoja hienoja miehiä. Niitten firmoja on ilo omistaa, missä he ovat tavalla tai toisella vallassa.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
12.12.2013 23:32

Epäilemättä molemmat tuottavat lisäarvoa johtamiensa yritysten omistajille, mutta en ihan heti muuta yhteistä mainitsemissasi miehissä tunnista. Tapio Kuula on pitänyt suutaan paljon soukemmalla, mikä ei ole huono asia lainkaan.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
13.12.2013 17:41

Tottahan tuokin. Toisinaan pidän molempien tyylistä, toinen on hiljaa, toinen puhuu, mutta ei puhu roskaa ikinä. (mielestäni)