Eurokriisi on ohi: Etelä-Euroopan pörssit jopa +140 %:n rakettinousussa

Selvitin euroalueen kriisimaiden pörssikehitystä viime vuosineljännesten aikana. Etelä-Euroopan PIIGS-maiden (Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka ja Espanja) pörssit ovat kesästä 2012 lähtien nousseet raketin tavoin. Myös kriisimaiden valtionlainojen korot ovat puolittuneet viime vuoden huippulukemistaan, mikä on paras osoitus akuutin kriisin väistymisestä.

Euroopan keskuspankin määrätietoiset toimet ovat palauttaneet sijoittajien luottamuksen osakemarkkinoilla. Veret seisauttava kurssinousu kesällä 2012 nähdystä konkurssihinnoittelusta todistaa Etelä-Euroopan maiden riskiprofiilin laskeneen yksityisen rahan silmissä.

Etelä-Euroopan kriisipörssien indeksinousut (%) kesän 2012 pohjalta päivämäärään 27.12.2013
Kreikka                +140,2 %
Irlanti                    +93,3 %
Espanja                 +67,5 %
Italia                     +54,1 %
Portugali                +52,0 %

Etelä-Euroopan pörssi-indeksien alhaisimmat pisteluvut kesällä 2012*
Kriisivaltio                 Indeksin pisteluku

Kreikka                   485,18
Espanja                5905,30
Portugali              4371,74
Irlanti                  2352,80
Italia                 12 300,00       

Etelä-Euroopan pörssi-indeksien pisteluvut 27.12.2013
Kriisivaltio                 Indeksin pisteluku

Kreikka                1165,24
Espanja               9900,10
Portugali              6644,32
Irlanti                  4548,90
Italia                 18 956,52      

Eurokriisin pohjalukemista koettu railakas nousu vahvistaa menestyksekkään sijoitustoiminnan ajattoman prinsiipin: ”tee samoin kuin muut mutta ennen heitä”. Toisin sanoen parhaat tuotot kääritään markkinoilta silloin, kun veri vielä virtaa kaduilla ja tulevaisuuden skenaarioista katastrofaalisinkin on edelleen mahdollinen. Etelä-Euroopan PIIGS-maiden osakkeiden osalta ripein nousu on takanapäin siinä vaiheessa, kun maiden sijoituskohteet alkavat jälleen kelvata vähitellen laajemmalle sijoittajakansalle.

Kunnia eurokriisin akuutista ratkaisusta kuuluu Euroopan keskuspankille, ei poliitikoille. Eurooppalaisilla poliitikoilla oli mahdollisuus ratkaista eurokriisi vuosien 2010–2012 välisenä aikana. Poliittinen päätöksentekojärjestelmä oli kuitenkin halvaantunut, ja valtionlainakriisi syventyi eurovaltioiden maksuvalmiutta ja koko pankkisysteemiä uhkaavaksi.

Heinäkuussa 2012 Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi astui näyttävästi esiin ja vakuutti markkinat toteamalla euron olevan peruuttamaton hanke. ”Kaikki keinot käytetään, ja uskokaa pois, niitä on riittävästi” -retoriikka sai kriisivaltioiden lainakorot tuntuvaan laskuun.

Yksi lause keskuspankkiiri Mario Draghilta oli markkinoiden mielestä uskottavampi kuin europoliitikkojen kaikki lausunnot yhteensä. Poliitikkojen säästötoimet eivät pelastaneet Eurooppaa, vaan Euroopan keskuspankki osti valtiontalouksien sopeutushankkeille lisäaikaa kesällä 2012. Draghi otti eurokriisin akuutissa vaiheessa kuskin paikan ja siirsi poliitikot resiinan kyytiin. Poliitikkojen työt ovat vielä pääosin tekemättä.

Draghin puheiden merkitys Etelä-Euroopan valtionlainojen korkokehitykselle on ilmeinen, sillä Euroopan keskuspankilla on riittävästi uskottavuutta tarjoamaan tulivoimaa kriisimaille. Kyse on tahosta, joka voi halutessaan luoda systeemiin uutta rahaa himmelin kasassa pitämiseksi. Marraskuussa 2013 nähtyyn ohjauskoron laskuun viitaten Euroopan keskuspankki jatkaa edelleen määrätietoisia kriisitoimiaan.

Myös reaalitalouden puolella on kovat lääkkeet käytössä. Sisäinen devalvaatio toimii sittenkin, sillä esimerkiksi Espanjassa ammattiyhdistysliike on sopeutunut uusiin vaatimuksiin. Maan autoteollisuus oli syvissä vaikeuksissa, mutta se on houkutellut uusia investointeja sekä työpaikkoja työvoiman joustoja lisäämällä ja pitkiä sopimuksia soveltaen. Euroalueella Ranska on potentiaalinen riippakivi talouskasvulle, sillä maassa ennen vaaleja annetut lupaukset ovat lisänneet jäykkyyttä ja lamauttaneet investoinnit. Voiko olla sattumaa, että Voldemort tarkoittaa “kuoleman lentoa” juuri ranskaksi?

Kriitikoiden ammukset ovat vähissä eurovaalien lähestyessä, koska pörssit ennakoivat reaalitalouden käänteitä. Kurssikehitys reagoi taloudessa tapahtuviin muutoksiin yleensä 12–18 kuukautta etuajassa. Viime aikoina koettu räjähdysmäinen kurssinousu viestii elpymisen käynnistymisestä Etelä-Euroopassa. Mahtipontinen kurssinousu Etelä-Euroopassa luo lisää uskoa ja vauhdittaa positiivista kierrettä elpymisen tiellä.

Useat eurooppalaiset vaalit on käyty viime vuosina kriisitunnelmissa mutta nyt näyttää siltä, että eurovaaleihin mennessä hyvien uutisten virta vain vahvistuu.  Investointipankkitaustainen Mario Draghi pyyhki päättämättömillä poliitikoilla pöytää ja vastasi markkinavoimien huutoon oikeankokoisilla ammuksilla.

Kokonaisuutena katsoen eurokriisin jälkihoito perustuu yhä uskon luomiseen. Euroopan keskuspankin retorinen ja voimakas mukaantulo kesällä 2012 ratkaisi eurokriisin pörssissä. Pelkät lupaukset euron puolustamisesta viimeiseen hengenvetoon asti riittivät, eikä sanoja ole tarvinnut muuttaa teoiksi. Uskoa parempaan huomiseen on syytä ylläpitää jatkossakin, koska Euroopan talous ei ole vielä vahva millään mittarilla.

Vaikka Etelä-Euroopan pörssit ovat nousseet huimasti viimeisten 18 kuukauden aikana, on matkaa euro- ja finanssikriisejä edeltäneille kurssitasoille edelleen huimasti. Pahin näyttää kuitenkin jääneen taakse.

Etelä-Euroopan pörssi-indeksien pisteluvut vuonna 2007 ennen euro- ja finanssikriisiä
Kriisivaltio                 Indeksin pisteluku

Kreikka                        5100,00
Espanja                    15 890,50
Portugali                    8 800,00
Irlanti                         9 914,41
Italia                         43 755,00

Etelä-Euroopan pörssi-indeksien lasku vuoden 2007 huipuista eurokriisin pohjalle
Kriisivaltio                  Muutos

Kreikka                         -90,5 %
Irlanti                           -76,3 %
Italia                            
 
-71,9 %
Espanja                        -62,8 %
Portugali                       -50,3 %

Etelä-Euroopan pörssi-indeksien lasku vuoden 2007 huipuista päivämäärään 27.12.2013
Kriisivaltio                  Muutos

Kreikka                         -77,2 %
Italia                             -56,7 %
Irlanti                           -54,1 %
Espanja                        -37,7 %
Portugali                      
 -24,5 %

Koska tämä merkintä on tarkastelutavaltaan jälkikäteinen, lienee loppuun perusteltua linkittää aiempi blogimerkintäni otsikolla ”Velkakriisin kurssipohja on ohitettu”. Se julkaistiin syyskuun 2012 alkupuolella, noin kuusi viikkoa Mario Draghin euroa voimakkaasti puolustaneen puheenvuoron jälkeen. Aloitin merkinnän tuolloin sanoilla ”osakemarkkinoilla pahin velkapaniikki on uskoakseni jäänyt historiaan, vaikka reaalitaloudessa haasteita riittää edelleen ja vielä pitkään”. Tämä arvaus näyttää 16 kuukautta myöhemmin arvioiden olleen ainakin oikeansuuntainen.

Aivan putkeen ei mennyt kuitenkaan oma sijoitustoimintani Etelä-Euroopan suhteen. Itseruoskintaa on siis syytä harjoittaa. Kerroin Twitterissä ja tämän blogimerkinnän lopussa tarkkailleeni ostokiikareilla kesän 2012 aikana espanjalaista, Zarasta tunnettua vaatejätti Inditexiä. Yhtiön osakkeella käytiin kauppaa tuolloin hieman päälle 60 euron osakekohtaisella hintatasolla, ja olin valmistautunut aloittamaan osto-ohjelman alemmassa tasaluvussa.

Valitettavasti en sitä päivää nähnyt koskaan osakkeen hinnoittelun suhteen. Tänään Inditexin osake noteerataan 120 euron osakekohtaisella hintatasolla eli käytännössä tuplahinnoissa. Yhtiö on edelleen mitä ensiluokkaisin, mutta miltei kaksinkertaistunut arvostustaso on vienyt valtaosan ostoinnokkuudestani: uuden sijoittajan näkökulmasta katsoen tuotto-odotus on laskenut miltei puoleen, kun laskelmassa käyttää tuottona itse yhtiöstä saatavia kassavirtoja.

Joskus orjallisesti laaditut rajahinnat kääntyvät sijoittajaa vastaan, kuten tässä tapauksessa olen saanut huomata. Ei Inditex tietenkään ole ainoa rajatapaus, jossa olen jäänyt niukalla marginaalilla rannalle kohtuullisen hyvän yhtiön omistajakunnasta. Helsingin pörssistä mieleen tulee ensimmäisenä Oriola-KD, josta kirjoitin blogiin uutena potentiaalisena ostokohteena lähes kaksi vuotta sitten osakekohtaisella 1,70–1,80 euroa. Ei ollut kuin senteistä kiinni, että omistaisin tänään pyöreät +50 % hintavamman lääketukkurin osakkeita.

Tiukasti asetetuille ostotasoille rinnakkainen vaihtoehto olisi hankkia osakkeita ”sopivan ostoarvostustason haarukan” reunoja pyöristämällä, jolloin haaviin tarttuisi enemmän ostotavaraa. Niin toimimalla sijoittaja kuitenkin menettäisi elintärkeää sijoituksen turvamarginaalia. Siksi pitäydyn edelleen keskimäärin erittäin hyvin toimineessa sijoitusstrategiassa osto- ja myyntiohjelmien suhteen. Strategiassani menetän silloin tällöin erinomaisia sijoitusmahdollisuuksia, mutta vastavuoroisesti pienennän omaan hankintahintaani nähden heikkojen sijoitusten todennäköisyyksiä merkittävästi.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 213 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

* Laskelmissa käytetyt pörssi-indeksit:

ASE-indeksi (Ateena)
IBEX35-indeksi (Madrid)
PSI20-indeksi (Lissabon)
ISEQ-indeksi (Dublin)
MIB-indeksi (Milano)

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
01.01.2014 18:34

suomen nousua odotellessa…