ETF:ssä osakelainauspreemion voi saada kahdesti

Istuin vuosia sitten Dow Jonesin sponsoroimassa illallispöydässä St. Petersburgissa, Floridassa. Elettiin ETF:ien kuuminta tulemista ja isännän tapojen mukaisesti, tarkoituksena oli myös tämän illallisen alkajaisiksi keskustella jostain ETF:iin liittyvästä mielenkiintoisesta aiheesta. Ehdotuksia peräänkuulutettiin. Seurasi hiljaisuus.

Olin siihen aikaan nuorehko kaveri Seligsonilta, olimme pari päivää aikaisemmin listanneet Suomen ensimmäisen ETF:n pörssiin ja joku oli keksinyt, että ETF:issä osakelainauspreemion voi saada kahteen kertaan: ensimmäisen kerran rahaston lainatessa osakesalkkuaan*, toisen kerran lainaamalla omistamansa ETF-osuudet. (ETF-osuudet ovat kuin osakkeita. Jos joku syystä tai toisesta haluaa myydä indeksiä lyhyeksi, se onnistuu myös ETF-osuuksia myymällä, kunhan niitä saa lainattua jostakin).

Ehdotin tätä keskustelun aiheeksi, kun kukaan muukaan ei mitään sanonut. Mielestäni tästä ei oltu ETF-seminaareilla puhuttu vaikka hyöty on ilmeinen. ETF-rahaston kokonaiskulut voi tämän kautta lähennellä nollaa. Esimerkiksi Seligsonin OMX Helsinki 25 ETF-rahaston kokonaiskulut (rahaston osakekaupankäyntikulut mukaan lukien) ovat -0,22 prosenttia ja osakelainauksesta syntyvä tuotto +0,09 prosenttia (katso Osavuosikatsaus 4-2013, s. 20). Jos saat toiset 0,09 prosentin tuotot lainaamalla ETF-osuuksia, rahaston vuotuiset kustannukset ovat enää 0,04 prosenttia. Netto-tuottokin on mahdollista.

Harmikseni ehdotus sai haastavan vastaanoton. Kävi ilmi, että Yhdysvalloissa rahastoyhtiöillä oli käytäntönä laittaa osakelainapreemiot omaan taskuunsa(!). Tunsin itseni typeräksi. Ihmettelin moista käytäntöä ja arvasin (oikein), että muualla maailmassa osakelainauksesta kertyvä tuotto kuuluisi rahastolle. Pikku hiljaa suomipoika alkoi saada kannattajia ja lopussa olin ylpeä saavutuksestani: ehdottamani aihetta oli puitu pitkään ja hartaasti ETF-ammattilaisten keskuudessa.

Illan päätteeksi lyhyehkö, harmaahiuksinen mies, jonka nimestä en saanut selvää, kävi tervehtimässä ja totesi lyhyesti ”I liked your thoughts”. Kävi ilmi että hän oli Martin J. Gruber, rahoitusalan maailmankuulu proffa, jonka kirjoja olimme opinahjossani opiskelleet. Se oli hieno hetki.

Nykyään jenkkikäytäntö on osittain muuttunut, vaikka edelleen on rahastoyhtiöitä, jotka laittavat osakelainatuotot omaan taskuunsa. ETF:stä puhuttaessa keskustellaan kuitenkin jo laajasti osakelainauksen hallinnointipalkkiota vähentävästä vaikutuksesta.

Valitettavasti Suomessa osakelainaa käsitellään henkilöverotuksessa myyntinä. Näin ollen suomalaisen yksityishenkilön ei kannata tähän ryhtyä. Björn Wahlroos sentään voi, kun asuu nykyään Ruotsissa.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

* Joku voi myydä osakkeita tai ETF -osuuksia joita hänellä ei ole, siinä toivossa, että myöhemmin voisi ostaa ne halvemmalla takaisin. Myynnin ja takaisinoston väliseksi ajaksi osakkeita tai ETF -osuuksia on lainattava jostakin. Jos esimerkiksi sijoitusrahasto lainaa omistamiaan osakkeita, sille maksetaan vaivasta korvausta. Osakelainauksesta syntyvä vuotuinen tuotto vaihtelee tyypillisesti 0-0,2 prosentin välillä. Tuotto kuuluu Suomessa aina rahastolle, Yhdysvalloissa se ei aina ole näin.