ETF-juttuja

Vielä vuosina 2009 ja 2010 kirjoittelin iloisena poikana positiivisia juttuja ETF-rahastoista. Tämän jälkeen ymmärsin ETF-rahastojen huomattavat ongelmat ja niiden negatiiviset vaikutukset markkinoihin.  Ongelmat vivutettujen ETF-rahastojen ja ETN-tuotteiden kohdalla ovat täysin selvät, mutta moni sijoittaja ei vieläkään ole tietoinen tavallisten ETF-rahastojen ongelmista kuin myös niiden vaikutuksesta markkinaan.

On ulkokultaista luulla, että finanssisektorin toimijat olisivat yllättäen ryhtyneet hyväntekijöiksi ja tehneet halpoja tuotteita tai luoneet jonkin mielettömän ja ihmeellisen innovaation.

Finanssisektori tekee ETF-rahastoilla rahaa ja se tapahtuu markkinoiden kautta. Nyt vain tuotteet ovat osakevalinnan suhteen passiivisia, mutta sijoittajat aktiivisia. Esimerkiksi suositun S&P 500 SPDR ETF:n osuudet vaihdetaan päivissä (Lähde). Akateemisessa tutkimuksessakin (tämä on yksi tutkimus, joka kannattaa lukea) mm. havaitaan, että ETF-sijoittajien sijoitushorisontti on lyhyempi kuin indeksin osakkeisiin sijoittavien sijoitushorisontti. Finanssisektorin ansainta ETF-rahastoilla tapahtuu vain arbitraasin ja kaupankäyntikustannusten muodossa, mikä toimii volyymien ollessa huomattavia.

Yhtä lailla kivijalkapankit nykyään haukkuvat omia rahastojaan ja sitten rinnastavat strukturoidut tuotteensa indeksituotteiksi. Perinteiset sijoitusrahastot saattavat olla hintavia, mutta palkkioita saattaa olla vielä helpompi kerätä strukturoitujen tuotteiden muodossa. Tavallinenkin säästäjä on saattanut kuulla rahastojen korkeista kustannuksista ja indeksirahastoista, joten pankin tiskillä sijoitusneuvojan tehtävä on jallittaa säästäjä tähän uuteen ”indeksisijoittamiseen” mukaan.

ETF-rahastojen kohdalla on kyse hieman samanlaisesta hokkusta pokkusta tempusta kuin indeksilainojen vs. rahastojen kohdalla. Teidän ETF-analyytikkonne kertovat kuinka sillä ETF:llä siihen ottaa näkemystä siihen ja tällä toisella ETF:llä sijoittaa siihen. He puhuvat ETF-rahastojen kustannuseduista, mutta kannustavat spekulatiiviseen sijoittamiseen, mikä syö kustannusedut pitkällä aikavälillä. Finanssitoimijat eivät siis ole alkaneet hyväntekijöiksi. He vain vastaavat sijoittajien lisääntyneeseen tietoisuuteen harhauttamalla ja tarjoamalla sijoittajille itselleen sen köyden, johon he voivat hirttäytyä.

Toisaalla on taas suuri esitetty huomattavaa evidenssiä siitä, kuinka seuraamalla ETF-rajastojen hinnoitteluvirheitä voi ansaita ylituottoja (lähde1, lähde2). Hinnoitteluvirheet ovat kaikista huomattavimpia ja pysyvämpiä ETF-korkorahastoissa ja kansainvälissä ETF-rahastoista. Hinnoitteluvirheet esiintyvät etenkin korkean volatiliteetin aikana ja kaupankäyntiperiodin alussa.  Joidenkin ETF-korkorahastojen ensimmäiset kaupat saatetaan usein tehdä prosentin verran yli päivän volyymipainotetun hinnan. Esim. SPDR high yield bond ETF (SJNK) on viimeisen kuukauden aikana käyttäytynyt tällä tavalla. Tästä syystä tämän ETF-rahaston hintaväli päivän aikana on suuri, kuten voit sen näistä kynttilöistä nähdä. Oman näkemykseni mukaan tämä johtuu lyhyeksi myymisen vaikeudesta.  Moni spekulantti olisi varmasti kiinnostunut nappaamaan nämä hinnoitteluvirheet, mutta osuuksia ei saa lainattua. Itse olen kerran viimeisen kuukauden aikana onnistunut tämän ETF-rahaston kohdalla nappaamaan hinnoitteluvirheen päivän alussa noin 1 % tuoton (algoritmin avulla), mutta muutoin ongelmana on ollut osuuksien lainaan saaminen. Ehkä kaupan toisena osapuolena oli joku teistä?

ETF-rahastoja ei myöskään tulisi valita ainoastaan niiden sijoituskohteiden perusteella, joita ne seuraavat, vaan valinnassa tulisi ottaa huomioon myös itse ETF-kohtaiset tekijät. Esimerkki: sijoittaja haluaa saada korkeampaa korkoa/tuottoa säästöilleen.  Ensimmäisenä ideana on tietysti mennä vaikkapa ETF-korkorahastoihin, mutta kuten olemme voineet todeta, näillä ei käydä kauppaa kuten osakkeilla ja mm. tästä syystä niiden hinnoitteluvirheet ovat tavallista suurempia. Tämä tarkoittaa huomattavaa lisäriskiä sijoittajille ottaen huomioon korkosijoitusten itsessään alhaisen volatiliteetin. Sijoittajan pitäisi olla vielä enemmän epäluuloinen näitä sijoituksia kohtaan, koska niitä ei ole testattu 2008-vuoden kaltaisessa markkinakriisissä, jolloin ETF-rahastojen toimintamekanismit joutuvat todelliselle koetukselle.  Jos otetaan ETF-rahastojen toimintamekanismit huomioon, parempi vaihtoehto korkoelementin salkkuun lisäämiseksi saattaisi olla etuoikeutetut osakkeet ja sellaiset ETF:t kuten PowerShares Preferred (PGX), koska etuoikeutetuilla osakkeilla usein käydään kauppaa kuten osakkeilla. Toki näihinkin sijoituksiin liittyy myös erityisiä asioita, joita pitäisi miettiä, mutta tällaista lähestymistapaa pitäisi olla enemmän. Todellisesta ETF-sijoittamisesta ollaan valitettavasti kuitenkin hiljaa.

Toisaalta usein ETF-rahastojen sijoituskohteiden tärkeät piirteet unohdetaan. Nämä piirteet tarjoavat ammattimaisille sijoittajille monia taktisia madollisuuksia ja näihin taktisiin mahdollisuuksiin itse ETF-rahastojen olemassa olo vaikuttaa. Yksinkertainen asia, joka liittyy esim. etuoikeutettuihin osakkeisiin ja high-yield- bondeihin on niiden epäsymmetrisyys. Alhaisen volatiliteetin aikana nämä sijoitustuotteet käyttäytyvät kuten bondit, mutta markkinakriisissä ne käyttäytyvät kuten osakkeet. Todellista hajautusta näistä on siis vaikea hakea, mutta monille ammattimaiselle sijoittajalla nämä tarjoavat mahdollisuuden suojata portfoliota lyhyeksi myymällä niitä ennen kriisiä, jolloin näiden tuotteiden nousupotentiaali (lyheyksi myyjän tappiopotentiaali) on alhainen. Itselläni jakanut short-puolen sijoitukseni  kahteen osaan: (1) opportunistinen short-portfolio ja (2) taktinen short-portfolio. Opportunistisiin short-positioihin kuuluuvat ne arvopaperit, jotka tilastollisista jne. syistä on shortattu. Nämä saattavat olla usein indeksien ulkopuolella ja niiden osakelainojen kustannukset voivat olla korkeampia, esim. 10 % / vuosi, koska niistä pyritään eroon nopeasti. Taktiseen short-portfolioon kuuluu taas pääasiassa edelle mainitun kaltaisia ETF-rahastoja sekä näiden indeksien suurimmat ja likvidimmät arvopaperit. ETF-rahastot ovat lyhyeksi myymisen kannalta hyviä, koska ne ensin ovat hieman ylihinnoiteltuja ja sitten markkinoiden romahtaessa usein ylireagoivat. Toisaalta indeksien suurimmat arvopaperit ovat hyviä short-kohteita, koska niiden osakelainat ovat vakaampia ja halvempia ETF-rahastojen lainatessa näitä osakkeita.  Parhaimmillaan osakelainojen kustannukset ovat alle 1 % / vuosi.

Jo yllä olevasta voi ymmärtää, että kaiken ETF-sijoittamiseen liittyvien tekijöiden lisäksi, ETF:t vaikuttavat markkinoiden vähintäänkin niiden osakelainauksen kautta. Onhan indeksiin kuuluvia osakkeita on helpompi saada lainaksi ja siten lyhyeksi myydä. Lisäksi ETF-rahastojen spekulatiivisuus välittyy indeksin osakkeisiin ja lisää niiden volatiliteettia, mistä esim. alussa viitatun tutkimuksen tulokset antavat viitteitä. ETF-rahastot ovat osakemarkkinoiden stabiliteetin kannalta todellinen huolenaihe. Mutta tässäkin kohtaa yksittäisen sijoittajan tulee pyrkiä näkemään tilanne sellaisena kuin se on, ja parhaimmillaan hyötymään siitä. Ensimmäisenä tulee mieleen osakelainausstrategiat: lainataan indeksiin kuulumattomia osakkeita korkealla korolla ja itse shortataan indeksiin kuuluvia osakkeita. Sitten on erilaiset parikauppastrategiat indeksiin kuulumattomien ja kuuluvien osakkeiden välillä. Tavallisen piensijoittajan kannattaa miettiä hajauttamista ETF-rahastojen kohdeindeksien ulkopuolelle. Yleensäkin yskittäisen sijoittajan kannattaa tarkemmin miettiä mihin rahansa laittaa, ja että onko nyt pakko sijoittaa kaikkeen, mihin voit sijoittaa.

 

/Jarkko Peltomäki

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

jukka13 Lokakuu, 2012

minua on kauan epäilyttänyt ETF-hehkutus pelkän elämänkokemuksen takia. tarkoitan, jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta…jne. kiitos kun avasit asiaa. en usko, että tämäkään vaikuttaa tosi-uskovaisten mielipiteisiin.

laakari13 Lokakuu, 2012Ihan hyvää kritiikkiä ja itselleni myös paljon uutta asiaa.

Näetkö riskin sijoittamisessa volatiiliuden kautta, vai käytkö tuotto-odotus edellä kohti uusia ostoja? Tarkkailetko betaa?

Mielestäni rinnastat ETF-sijoittajat treidareihin, jotka antavat kaupankäyntipalkkioiden lisäksi välittäjälle mahdollisuuden arbitraasiin. Ajatteletko ETF:stä eri tavalla, jos niihin sijoittaa pitkällä horisontilla holdaten?

Jarkko Peltomäki14 Lokakuu, 2012Jukka:

Näin se asia on. Omaa järkeä pitää käyttää ja kaikkia hienoja asioita pitää epäillä. Se, mitä mainitset tosiuskovaisista, pitää paikkansa. Sijoittamisessa varsin usein näyttää olevan kyse uskonnosta.

Jarkko Peltomäki14 Lokakuu, 2012laakari:

En sanoisi ETF-sijoittajia tradereiksi. Kun katson niitä, sijoitussuosituksia, joita ETF-analyytikot anatavat sijoittajille, kyse on mielestäni pikemminkin arvaamisesta. “Tänään kannattaa sijoittaa Kiinaan, kun siellä on kasvua ja huomenna siihen defensiiviseen sektoriin” on vain lyhytaikaista sijoittamista eikä mitään treidaamista.

ETF:t ovat sijoittajien leikkikaluja.

Treidereitä ovat pikemminkin ne, joilla on jokin malli, jonka perusteella otetaan suunta vai hyödytään hinnoitteluvirheestä. Olennaista ei ole tällöin yksittäinen näkemys.

ETF-osakerahastoja voi mielestäni myös käyttää oikein. Tämän jälkeen pitää kuitenkin kysyä, että haluaako tehdä indeksisijoitukset Yhdysvalloissa halvemmalla kuin kotimaisen indeksirahaston kautta. Minä itse en täysin luota finanssivalvontaan ja piensijoittajien edunvalvontaan USA:ssa. Katsokaa vaikkapa kuinka MF Globalin tapauksessa juuri piensijoittajat unohdettiin. En ainakaan uskaltaisi laittaa kaikkia sijoituksiani yhteen ETF:ään vieraassa maassa.

“Näetkö riskin sijoittamisessa volatiiliuden kautta, vai käytkö tuotto-odotus edellä kohti uusia ostoja? Tarkkailetko betaa?”

Volatiliteetti on vain yksi tapa katsoa riskiä. Riippuu myös miten volatiliteettia katsoo. On helppo tehdä strategioita, joissa ei juurikaan ole historiallista volatiliteettia. Voit sijoittaa esim. yrityksiin, joista on tehty ostotarjous (tender offer). Näistä saa kerättyä hienon preemion ja strategian volatiliteetti on alhainen, kun olennaisin kurssiin vaikuttava tekijä on vain kaupan todennäköinen toteutuminen.

Tyypillisesti näinen tuottopotentiaali on esim. 4 % prosenttia ja tappiopotentiaali on vaikkapa 25 %.

Jos kuitenkin katsoo näiden lappujen implisiittisiä volatiliteetteja, saattavat ne olla 3X historiallinen volatiliteetti, kuvastaen niden todellista riskiä, ja jolta sijoittajat haluavat suojautua ostamalla optioita. Näillä strategioilla on helppo tehdä tasaista tuottoa jonkin aikaa, mutta markkinan romahtaessa downside-riski saattaa systemaattisesti realisoitua.

Historiallinen volatiliteetti on siis mielestäni riskin ensimmäinen aste, josta on helppo päästä eroon. Itse lähestyn riskiä erityisesti tappio-/tuottopotentiaalin kautta. Lisätuotto ei saa tulla lisääntyneen häntärisin kustannuksella.

Harri14 Lokakuu, 2012“Tämän jälkeen pitää kuitenkin kysyä, että haluaako tehdä indeksisijoitukset Yhdysvalloissa halvemmalla kuin kotimaisen indeksirahaston kautta.”

Eikös tämä tarkoita piensijoittajalle soveltuvista suomalaisista indeksirahastoista puhuttaessa sitä, että indeksit rajoittuvat markkina-arvopainotteiseen indeksiin ja “kettutyttöindeksiin” (Seligson) :) ?

Jarkko Peltomäki14 Lokakuu, 2012Harri:

Kettutyttöindeksi:) Se oli hyvä. lol.

Hyviä pointteja!

Jos katsotaan historiaa taakse 100 vuotta ja mietitään osakesijoittamsen riskejä, yksittäiset osakemarkkinat voivat lähteä lauluun. Jos Pietarin pörssissä olisi ollut ETF-rahastoja listattuna vuonna 1917, mitä niille olisi tapahtunut?

En ikinä ainakaan sijoittaisi koko omaisuuttani ETF-rahastoihin USA:n markkinoilla.

Jonkun pitäisi tarjota enemmän indeksirahastovalikoimaa suomalaisille. Ongelma on vaan se, että asiakkaita ei taitaisi riittää, kun suomalaisia sijoittajia pääasiassa kiinnostaa vain Nokiat sun muut.

SH15 Lokakuu, 2012Eikös Vanguardia kuitenkin voi pitää melko arvostettuna ja luotettavana indeksi(osuus)rahastoyhtiönä?

Itse olen miettinyt tätä ETF:n voittokulkua myös siitä näkökulmasta, että mitä se tekee vallankäytölle suurissa yhtiöissä. Esimerkiksi Vanguardin ETF:t ovat yhteenlaskien monien globaalien jättien suurimpia omistajia. Käsitykseni mukaan indeksiosuusrahastoyhtiö ei kuitenkaan voi aktiivisesti käyttää äänivaltaa yhtiökokouksessa. Kyse on siten “tyhmän ja hyväksikäytettävän pääoman” lisääntymisestä yhtiöissä. Johto pystyy käyttämään tällaista tyhmää pääomaa hyväksi eri tavoin edistäessään aina toisinaan omia tai ajattelevien omistajien intressejä tyhmän pääoman kustannuksella.

En toki tarkoita, että aktiivinenkaan rahasto ajaisi välttämättä rahaston osuudenomistajien etuja yhtiökokouksessa. Pahimmillaan tämä synnyttää suorastaan karmaisevia agentti-ongelmia.

Zero15 Lokakuu, 2012Mielestäni on erinomainen asia, että kerrot meille sijoituskoukeroita hallitsemattomille erilaisista sudenkuopista.
Eräs sijoittajatuttavani sanoi äskettäin, ettei vanha totuus hajauttamisesta maittain tai maanosittain enää päde, koska kaikkialla osakkeet käyttäytyvät pääpiirteittäin samalla tavalla.
Hän kertoi hyödyntävänsä mm. raaka-aineisiin sijoittamista. Yritin tutustua sertifikaatteihin, warrantteihin ym. hienouksiin opiskelemalla niistä alan kirjoista. Tulos on yhtä epävarma kuin opiskelun aloittaessani.
Pyydän, että ystävällisesti käsittelisit, mitä riskejä näihin tuotteisiin (raaka-aineisiin ym.) sijoittaminen esim. sertifikaattien ja warranttien kautta tuo tullessaan. Itse hän on sijoittanut sertifikaatteihin, koska ne eivät pääty määräaikaisesti niin kuin useimmat warrantit yms. sijoitukset eikä niissä siis menetä välttämättä rahaa, jos on aikaa odottaa.
Hänen mielestään ainakaan aloittelijoiden ei kannata käyttää warreja. Pitääkö tieto paikkansa?

Harri15 Lokakuu, 2012“Jos Pietarin pörssissä olisi ollut ETF-rahastoja listattuna vuonna 1917, mitä niille olisi tapahtunut ? En ikinä ainakaan sijoittaisi koko omaisuuttani ETF-rahastoihin USA:n markkinoilla.”

Sehän olisi riippunut täysin siitä KUKA ETF-rahastot olisi omistanut ! Jos esim. sellaiset “herrasmiehet” kuin Lenin ja Stalin tai vastaavat olisivat olleet omistajina niin tuotto olisi ollut äärettömän suuri ! Hehän olisivat saaneet jokaisen muun sijoittajan ETF:t.

Taitaapa on niin, että jos Wall Street “tekee Pietarit” niin silloin länsimainen sivitys on siinä vaiheessa, että prioriteettilistan kärkipäähän nouseen Remington/Mossberg, paljon 00-haulisia patruunoita ja paljon nötköttiä :)

Harri15 Lokakuu, 2012“Eräs sijoittajatuttavani sanoi äskettäin, ettei vanha totuus hajauttamisesta maittain tai maanosittain enää päde, koska kaikkialla osakkeet käyttäytyvät pääpiirteittäin samalla tavalla.”

Jaa-a, onkohan noin ? Jos vertaat esim. USA:n ja Suomen markkinoiden kehitystä niin eivät ole liikkuneet samaan suuntaan. Samoin Columbia vs. Italia, Vietnam vs. Thaimaa, Peru vs. Espanja, Singapore vs. Itävalta jne. Itse en ainakaa löydä arkiajatteluun tukeutuen perustetta väitteelle, jonka mukaan markkinat liikkuisivat samaan suuntaan.

Jarkko Peltomäki15 Lokakuu, 2012SH:

Onhan se aevostettu. Itse kuitenkin luotan yksittäiseen toimijaan max. 99 prosenttisesti. Vanguardin kohdalla se on 99 %.

Kyllä nämä mainitsemasi asiat ovat ongelmia. Esimerkiksi tilanteissa, joissa yritys A tekee ostostarjouksen yrityksestä B. Indeksisijoittajat saattvat eivät välttämättä hyväksy tarjousta, koska se vain tarkoittaisi ongelmia indeksin seuraamisen kannalta, vaikka kauppa olisi kannattava. Näitä löytyy erilaisia potentiaalisia ongelmia…

Jarkko Peltomäki15 Lokakuu, 2012Zero:

“Eräs sijoittajatuttavani sanoi äskettäin, ettei vanha totuus hajauttamisesta maittain tai maanosittain enää päde…”

Kuten Harri äsken manitsi. Tällä hetkellä hajautusta tarvitaan enemmän kuin koskaa. Eri osakemarkkinat ja toisaalta eri maiden bondit menevät täysin eri suuntiin. Raaka-aineisiin liittyen minun ja juhan kirjassa on kappale “luulin sijoittneeni raaka-aineisiin”. Voisi siitä taas joskus kirjoittaa.

Vaikea sanoa, mikä juuri aloittelijalle sopii. Lähtökohta on se, aktiivisessa sijoittamisessa häviää, kunnes toisin todistaa.

Vieraskynä
Vieraskynä
vieraileva kirjoittaja

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit