Erilaiset osingonmaksutavat

Jälleen kerran näin osinkokauden kynnyksellä on hyvä nostaa esille kotimaisten yhtiöiden voitonjakoon liittyviä epäkohtia ja ongelmia. Eri maissa pörssiyhtiöt käyttävät erilaisia osingon maksutapoja. Pohjoismaissa ja Saksassa on tapana maksaa osinkoa kerran vuodessa vuosituloksen jälkeen. UK:ssa taas maksetaan usein osinkoa puolivuosittain, siten että noin 70% osingosta jaetaan tilikauden päätyttyä keväällä ja noin 30% syksyllä. Yhdysvalloissa taas osinkoa maksetaan kerran kvartaalissa. Mielestäni Yhdysvaltojen malli on ylivoimaisesti paras ja Pohjoismaitten ylivoimaisesti huonoin. Olen hyvin yllättynyt, että tästä asiasta ei ole käyty Suomessa enempää keskustelua, sillä Suomessa osinkojen merkitys sijoittajille on poikkeuksellisen suuri.

Miksi kerran vuodessa tapahtuva osingonmaksu on huono ratkaisu?

Kerran vuodessa maksu vaatii johdolta paljon enemmän ennustamiskykyä mitä kvartaaliosinko. Johdon tulee osata ennustaa yhtiön kassatilanne ja rahavirta 12kk päähän joka on äärimmäisen haastavaa. Ennustuksen mennessä pieleen, joutuvat osakkeenomistajat maksajiksi. Hyvänä esimerkkinä Metso, joka keväällä 2008 maksoi jättimäisen 3e osingon. Yhtiön johto uskoi, että seuraava 12kk menee todella hyvin ja osinkoa voidaan maksaa vaikka velaksi. No miten sitten kävi? Talous romahti ja markkinat hävisivät alta. Yhtiön rahavirta ei käyttäytynyt odotetulla tavalla, velkaantuminen nousi, luottoluokitus laski ja rahan hinta nousi. Osakkeenomistajat maksoivat osingoista kovan hinnan nousseiden korkokustannusten muodossa. Toisena esimerkkinä voidaan nostaa esiin Nokia, joka maksoi vielä vuosi sitten keväällä 0,20 euron osingon. Jälkikäteen katsottuna yhtiö olisi tarvinnut myös nämä rahat kassatilanteen vahvistamiseksi. Lisäksi ennustamisen vaikeus pienentää osinkoja epävarmoina aikoina, kun johto ei uskalla jakaa osinkoa heikosta näkyvyydestä johtuen. Osingon pienentäminen juuri epävarmoina aikoina on negatiivistä omistajien kannalta, koska juuri epävarmuuden vallitessa markkinat yleensä hakevat turvaa osingoista.. Kvartaalitasolla, johto voi jakaa osinkoja, koska ennustamista ei tarvitse tehdä kuin 3kk päähän ja osingonjako voidaan keskeyttää koska tahansa.

Ennustamiseen liittyvät ongelmat kärjistyvät Helsingin Pörssissä, koska meillä on vähän defensiivisiä helposti ennustettavia yhtiöitä ja paljon syklistä teollisuutta. Defensiivisesti helposti ennustettavalle yhtiölle (kuten esim. McDonald’s tai Coca-Cola) ei ole juurikaan väliä jakavatko ne osinkoa kvartaaleittain tai vuosittain, sillä niiden näkyvyys ja rahavirtojen ennustettavuus on hyvin korkea. Vastaavasti syklisessä teollisuudessa kuten konepajoissa kvartaaliosinkojen maksaminen olisi viisasta, sillä se pienentäisi riskiä ja hyödyttäisi omistajia.

Kerran vuodessa osingot aiheuttavat markkinahäiriöitä, koska osinko saattaa prosentuaalisesti korkea suhteessa osakkeen hintaan. Tätä termiä kutsutaan Suomessa osinkokiima ja se on nähtävissä monissa yhtiöissä. Esimerkiksi Norvestian ja Fiskarsin viimevuosien osinkojen jälkeinen kurssikäyttäytyminen on täysin järjetöntä ja tällainen hetkellinen volatiliteetin nousu ei ole kenenkään sijoittajan eduksi. Tätä samaa ongelmaa ei ole kvartaaliosinkojen kanssa, koska esim 5% vuosiosinko tarkoittaa 1,25% osinkoa kvartaalitasolla. Tämä ongelma kärjistyy, mitä epälikvidimpi osake on.

Epävarmuus osingon ympärillä vaikeuttaa analyytikkojen työtä ja aiheuttaa markkinoilla osinkoyllätyksiä ja osinkopettymyksiä. Nämä yllätykset ja pettymykset ovat omiaan heiluttamaan kursseja. Tämä heilunta on täysin tarpeetonta sillä siitä päästäisiin eroon kvartaaliosinkojen avulla.

Kvartaaliosingot helpottavat ennustamista oman portfolion tuottojen osalta ja tämä on hyvin kriittistä sijoittajille jotka käyttävät portfolionsa rahoja elämiseen.

Osingoilla on harvemmin jatkuvuutta kun ne maksetaan kerran vuodessa. Kerran vuodessa jaettava osinko määräytyy monesti yhtiön sen hetkisen kassatilanteen ja rahavirran pohjalta. Näin ollen osingolla ei ole jatkuvuutta joka helpottaa ennustamista (siis niille joille sillä on väliä). Sen sijaan kerran vuodessa pamautetaan omistajille se summa mikä sillä hetkellä sattuu olemaan jaettavissa. Kvartaaliosinkojen suhteen yhtiöt voivat pyrkiä helpommin kasvavaan osinkovirtaan joka taas tukee osaketta ja hyödyttää omistajia.

Kerran vuodessa maksettava osinko on huonompi omistajille. On paljon mukavampaa ja käytännöllisempää saada omistuksistaan tasaista tulovirtaa, kun saada kunnon potti kerran vuodessa. Lisäksi omistaja lepuuttaa turhaan rahaa yhtiössään joka hänellä voisi itsellään olla käytössä. Myös taloudellisesti tästä syntyy sijoittajalle tappiota, kun rahat lepäävät parhaimmillaan vuoden ylimääräistä yhtiön kassassa ”pahan päivän varalla”.

Jatkuva osingonmaksu pitää johdon ”kurissa”. Kun osinkoa pitää maksaa joka kvartaali tulee yhtiön kassatilanteen olla sen mukainen jatkuvasti. Näin ollen se pakottaa johdon pitämään parempaa huolta rahavirrasta. Lisäksi 1x maksettava osinko tarkoittaa monesti huomattavia summia lojumassa yhtiön kassassa odottamassa osingonmaksua. Tämä saattaa ajaa johdon harkitsemattomiin yritysostoihin tai muuhun vastaavaan haitalliseen toimintaan omistajien kannalta.

Oheisessa kirjoituksessani ”Mustaa Pekkaa pörssissä” https://www.nordnet.fi/blogi/mustaa-pekkaa-porssissa/28/03/2011/  käsittelen Fiskarsin ja Norvestian viimevuosien kurssiliikkeitä osinkojen yhteydessä.

Mille yhtiöille vuosittainen osinko sopii?

Mielestäni vuosittainen osinkojenmaksu sopii ainoastaan niille yhtiöille, joiden liiketoiminta tai rahavirrat painottaa vahvasti yhdelle kvartaalille ja sen ennustettavuus on huono. Esimerkkinä voidaan ottaa Turkistuottajat jonka liiketoiminta painottuu käsittääkseni muutamaan sesonkiin vuodessa. Näiden sesonkien ennakoitavuus on huono, sillä yhtiön myyntiä eivät ohjaa normaalit liiketoiminnan lainalaisuudet (kysyntää ohjaa muoti yms.). Näin ollen yhtiön on järkevää maksaa vuosiosinkoja vasta sen jälkeen kun koko vuoden tulos on selvillä. Toinen esimerkki on Nokian Renkaat jonka rahavirta painottuu vahvasti vuoden jälkipuoliskolle. Näin ollen yhtiön ei kannata rasittaa tasettaan turhaan ennen kassavirran purkautumista. Muita mieleen tulevia esimerkkejä ovat mm. Stockmann ja Viking Line. Kokonaisuutena näitä yhtiötä on kuitenkin melko vähän ja valtaosalle yhtiöistä kvartaaliosingot olisivat selvästi parempi voitonjakomuoto.

Minkä takia Suomessa ei makseta kvartaaliosinkoja?

Ei aavistustakaan. Käsittääkseni asialla ei ole ainakaan mitään laillista estettä, sillä yhtiö voisi pyytää yhtiökokoukselta hyväksynnän jakaa osinkoa kvartaaleittain oman harkintansa mukaan. Kvartaaliosinko on kaikilta aspekteilta katsottuna parempi vaihtoehto. Ilmeisesti tänä 1x vuodessa maksu on melko syvällä yrityskulttuurissamme ja tämän vuoksi omistajat eivät vaadi muutosta asiaan. Arviotani tukee myös se, että edes suuret kasvolliset omistajat (Herlinit, Paasikivet yms.) eivät ole liputtaneet kvartaaliosinkojen puolesta. Kuten jo aikaisemmin sanoin, ihmettelen suuresti miksei tästä asiasta käydä Suomessa enempää keskustelua, ottaen huomioon miten tärkeää osaa osingot edustavat sijoituskulttuurissamme. Sen sijaan, että yhtiökokouksessa itketään hallituksen palkkioista voitaisiin kysymykset kohdistaa tähän vuosi- vs kvartaaliosinkoon. Väitän, että monissa yrityksissä tätä asiaa ei ole edes harkittu ja asian esille tuominen saattaisi herättää kiinnostusta.

Ainut yhtiö Suomessa joka on ääneen edes harkinnut kvartaaliosinkojen maksua on ollut Nokia. Ilmeisesti Yhdysvaltalaisten omistajien painostuksesta on kvartaaliosingonmaksu ollut muutamaan otteeseen esillä. Elopin mukaantulo sai minut alun perin toivomaan, että hän olisi ottanut kvartaaliosinkopolitiikan käyttöön. Tällä hetkellä Nokian tilanne ei toki salli minkäänlaista osingonjakoa, mutta pidemmällä aikavälillä toivoni asian suhteen lepää Nokiassa.

Kuten tekstistä on varmasti käynyt ilmi mielestäni kvartaaleittain jaettava osinko on ylivertainen suhteessa vuosittaiseen osinkoon. Olisin tyytyväinen jopa kaksi kertaa vuodessa jaettavaan osinkoon (UK malli), koska tämä tasaisi vuosittain saamiani rahavirtoja ja pienentäisi samalla omistamaani yhtiöön liittyvää riskiä. Pelkään kuitenkin pahoin, että nykyinen kerran vuodessa tapahtuva osingonjako säilyy vallitsevana myös jatkossa.

Lukijoilla argumentteja 1 kerta vuodessa jaettavien osinkojen puolesta?

En omista osakkeita yllämainituissa yhtiöissä

Photo credit: epSos.de / Foter.com / CC BY

 

/One Up on OMXH

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
11 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
20.03.2013 14:54

Ensimmäisenä itselleni tulee mieleen miten lainsäädäntömme antaa tähän nykyisellään tehokkaan mahdollisuuden toimia? Ei estä, mutta onko se tehokasta? Tehokkuuden osalta viittaan siihen, että tehdään voitonjakopäätös koko vuodelle ja maksetaan vain neljässä erässä tai tehdään neljä ehdotusta ja pidetään neljä yhtiökokousta. On nimittäin mielestäni eri asia päättää kevään yhtiökokouksessa osinkojakoehdotuksesta ja maksaa se kaksi tai neljä kertaa vuodessa, kuin tehdä osinkoehdotus kvartaaleittain ja maksaa sen hetken näkymän mukaan. Ensimmäinen vaihtoehto ei lievennä riskiä, yrityksen on varauduttava saman summan maksamiseen. Jos päätöksiä aletaan pyörtämään ja osinkoja alentamaan tai perumaan näkymien muututtua tämä taas lisää mielestäni riskiä enemmän kuin kerta osingon vaatima suoritus.… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
21.03.2013 09:24

PJ, neljää yhtiökokousta ei tarvitse pitää, hallitukselle vain annetaan valtuudet päättää osingonjaosta. Määrä voi olla kiinteä tai sitten hallitukselle voidaan antaa vapaat kädet/oman harkintansa mukaan. Mielestäni osaavalle hallitukselle tulisi antaa vapaat kädet tämän asian suhteen.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
21.03.2013 09:44

Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokouksessa keväällä on tapana antaa hallitukselle valtuutus jakaa joulukuussa ylimääräinen osinko kassatilanteen mukaan. Toiminut jo monta vuotta hienosti!

Nimetön
Nimetön
20.03.2013 18:34

Osingon maksu liittyy yrityksen taseen vahvuuteen ja käyttöön. Siihen liittyy pari mielenkiintoista kysymystä: 1. Paljonko taseessa pitäisi olla reserviä? Reserviä tarvitaan, joskus merkittäviä määriä: – investointien ja yritysostojen toteuttamiseen – puskuriksi huonojen aikojen varalle – lainarahan pitämiseksi edullisena. Yritys saattaa ostaa uusia liiketoimintoja, jotka ovat suuruusluokkaa 50 % liikevaihdosta, esimerkkeinä case YIT – ABB (2003) ja case Amer – Salomon (2005) On todella harmillista, jos yritys jakaa osinkoja, omistaja maksaa niistä veron ja rahan tarpeen tullen omistaja joutuu sijoittamaan verotettua rahaa takaisin yritykseen. Vuonna 2009 Amer keräsi osakeannilla rahaa ja muutamaa kuukautta myöhemmin maksoi osinkoja. Maksetun osingon osalta rahan hinnaksi… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
21.03.2013 09:29

1) rahaa ei kannata pitää reservissä yli liiketoiminnan pyörittämisen vaadittavan määrän, ellei johdolla ole jo selvästi tietty kohde kiikarissa. Muussa tapauksessa rahoitus pitää hoitaa joko osakeannilla tai vieraalla pääomalla. Jatkuva “sotakassan” ylläpitäminen on hyvin tehotonta pääoman käyttöä, varsinkin jos ostoksia tehdään harvoin.

2) Reservi pitää sijoittaa korkosijoituksiin. Ei ole yhtiön ydinliiketoimintaa lähteä sijoittamaan osakkeenomistajien rahoja heidän puolestaan. Lisäksi tämän reservin aikajänne on liian lyhyt osakkeille (vastaavasti jos se on riittävän pitkä osakkeille se voidaan jakaa ulos omistajille).

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
21.03.2013 16:34

Yritysostoissa kohde voi tulla eteen kahdessa kuukaudessa tai siihen voi mennä kolme vuotta.

Jos tase on maksettu osinkoina reserveistä kuivaksi, osakeannissa omistaja käyttää osinkoverotettua rahaa, jossa pääomasta on hävinnyt yli 20 %, kohta kenties 30%.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
21.03.2013 23:06

Jussi, miten mielestäsi tilanne eroaa kerran vuodessa maksettavasta osingosta mainitsemassasi suhteessa? Ovatko esim yhdysvaltalaiset yritykset kvartaalisosinkojen takia kyvyttömiä tekemään yrityskauppoja?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
21.03.2013 23:41

Osinkojen maksutiheydellä ei ole minulle oleellista merkitystä.

Tärkeänä pidän yrityksen sopivaa tasetta, sen tuottavaa sijoittamista ja kykyä toteuttaa hyviä yritysostoja.

Nimetön
Nimetön
21.03.2013 19:10

Kvartaaliosinko antaisi myös tasaisemman kassatilanteen ansiosta ammattitaitoiselle johdolle paremmat valmiudet omien osakkeiden ostoon, jos markkina-arvo painuu alle yhtiön käyvän arvon. Edellyttäen toki, että hallitus on saanut yhtiökokoukselta asianmukaisen valtuutuksen. Tämä on verotuksellisesti tehokkain voitonjakotapa omistajille – varsinkin nyt kun osinkoverotus tulee kiristymään.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
22.03.2013 09:49

Täysin samaa mieltä, tehokkaampi voitonjakopolitiikka on mahdollinen. Tämä toki vaatii sen mainitsemasi kyvykkään hallituksen.

Nimetön
Nimetön
22.03.2013 19:38

Yksi este kvartaaliosingoille voi olla myös osingon tilityksistä perittävä hinta. Pankit ja pankkiiriliikkeet velvoittavat osinkojen tilityksestä varmasti jotain. Jos se veloitetaan neljä kertaa yhden sijaan, myös kulut yhtiölle nousevat merkittävästi.