Osingot tuovat säännöllistä kassavirtaa sijoittajalle. Toki verottaja ottaa tästä osansa, mutta ottaahan verottaja ottaa osansa myös ansiotuloista. Suomessa yhtiöt maksavat osingot yleensä kerran vuodessa, mutta jenkeissä tavallisinta on osinkojen maksu neljä kertaa vuodessa. Jotkut yritykset, lähinnä pörssilistatut kiinteistörahastot (REIT), maksavat osinkoja jopa kerran kuussa.
Sijoitussalkustani löytyy vähän kaikenlaista osingonmaksajaa: on kuukausittain, neljä kertaa vuodessa ja kerran kuukaudessa osinkoja maksavia yhtiöitä. En ole sinänsä miettinyt osakkeen ostoa pelkästään osingonmaksutiheyden perusteella, mutta täytyy myöntää, että tasainen kassavirta houkuttelee “lisäpalkkana”.
Itse pyrin valitsemaan salkkuuni yrityksiä, joissa näen potentiaalia nostaa osinkoaan myös jatkossa. Olen tunnistanut omasta sijoitussalkustani kolme erilaista osingonkasvuprofiilia. Teen tässä artikkelissa laskelmat 20 vuodelle olettaen, että osingon kasvu jatkuu koko ajan samaa tahtia. Todellisuudessahan näin ei yleensä ole.
Pieni nykyosinko, korkea osingonkasvu
Itse ajattelen, että tähän kategoriaan sopii yleensä yhtiöt joiden nykyosinko prosentti on siinä puolentoista prosentin pintaan. Osakesalkussani tähän kategoriaan voisi mennä Hormel Foods. Alla olevassa esimerkkilaskelmassa olen käyttänyt arvoina 1,5% osinkotuottoa ja osingon 14 %:n vuotuista nousutahtia. Taulukosta voi huomata osingon kasvaneen 20 vuodessa osakkeen alkuperäiselle ostohinnalle 1,5 prosentista yli 18 prosenttiin.
Keskitason nykyosinko, keskitason osingonkasvu
Tähän kategoriaan kuuluvat mielestäni osakkeet, joiden osinkoprosentti on noin 3 % luokkaa ja jotka kasvattavat osinkoaan sellaista 7 %:n vuosivauhtia. Salkustani tähän kategoriaan sopii esimerkiksi Jonhson & Johnson. Alla olevassa esimerkkilaskelmassa olen käyttänyt arvoina 3 % osinkotuottoa ja osingon 7 %:n vuotuista nousutahtia. Taulukosta voi huomata osingon kasvaneen 20 vuodessa osakkeen alkuperäiselle ostohinnalle 3 prosentista yli 10 prosenttiin.
Suuri nykyosinko, pieni osingonkasvu
REIT-yritykset on hyvä esimerkki tällaisista osingonmaksajista. Osinko voi olla noin 5% luokkaa ja osinko ei kasva juuri ollenkaan – ehkä prosentin, pari vuodessa. Myös AT&T-puhelinyhtiö sopii tähän kategoriaan. Osinko on yli 6 prosenttia ja osingon kasvu pari prosenttia vuodessa. Alla olevassa esimerkkilaskelmassa olen käyttänyt arvoina 5 % osinkoa ja osingon 2 %:n vuotuista nousutahtia. Taulukosta voi huomata osingon kasvaneen 20 vuodessa osakkeen alkuperäiselle ostohinnalle 5 prosentista yli 7 prosenttiin.
Olen pyrkinyt rakentamaan omaan salkkuuni kattauksen jokaisen kategorian osingonmaksajista. Pidän tärkeänä sitä, että osinko kasvaa vuodesta toiseen – tämän mahdollistaa vain yrityksen jatkuvasti kasvava tulos. Välillä yrityksen tuloksentekokyky yskähtelee ja silloin sijoittajan kannattaakin miettiä, onko yhtiöllä enää tulevaisuudessa varaa kasvattaa osinkoaan. Vertaistukea yhtiöiden osingonmaksukyvyn arvioimiseen löytyy esimerkiksi Sharevillen Osinkopaperit-keskusteluryhmästä.
Sijoittelemisiin!
Kirjoittaja omistaa artikkelissa mainittuja osakkeita. Mikään yllä esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.
Vertailuihin olisi mielenkiintoista lisätä myös osinko% alkuperäiselle ostohinnalle kun osingot sijoitetaan uudestaan saman yhtiön osakkeisiin.