Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen

Monet tunnetut talouden asiantuntijat ennustivat, että Kreikka eroaa eurosta 90 prosentin todennäköisyydellä juuri ennen kuin kolmas tukipaketti solmittiin. Kaikkein pessimistisimpien asiantuntijoiden mielestä Kreikan euroeron todennäköisyys oli samaa luokkaa juuri ennen kuin kaksi edeltävää tukipakettia solmittiin. Jos tukipaketteja voi pitää toisistaan riippumattomia tapahtumia, on oikeastaan ihme, että Kreikka yhä on euromaa.

Erään pohjoismaisen pankin ekonomistit arvioivat, että Kreikan euroeron todennäköisyys oli 45 prosenttia ennen kansanäänestystä heinäkuun alussa. Miksi todennäköisyys oli 45 prosenttia eikä esimerkiksi 50 prosenttia? Kansanäänestyksen jälkeen pankki nosti todennäköisyyden 65 prosenttiin, kun taas erään ranskalaisen pankin mielestä todennäköisyys oli vain 20 prosenttia. Arvioiden hajonta oli valtavan suuri.

Ihmettelin miten tarkkoja ennusteet olivat, mistä todennäköisyydet oikeastaan tulivat ja mille aikavälille ennusteet oli luotu. Äärettömän pitkällä aikavälillä Kreikka tulee ilman muuta korvaamaan euron jollain muulla valuutalla. On erittäin epätodennäköistä, että euro jää Kreikan viimeiseksi valuutaksi ikuisuuteen asti. Nykyaikaisen Kreikan ensimmäinen valuutta ei muuten ollut drakma vaan feeniks, joka korvattiin jo neljän vuoden kuluttua drakmalla.

Tietämättä sen tarkemmin väittäisin, että todennäköisyydet on otettu hatusta ja ne kuvaavat ainoastaan asiantuntijan luottamusta ennustukseensa. Toisin sanoen 90 prosentin todennäköisyys tarkoittaa, että asiantuntija on erittäin vakuuttunut Kreikan euroerosta. Todennäköisyys ei tarkoita, että Kreikka eroaisi eurosta yhdeksässä kymmenestä vaihtoehtoisesta hypoteettisesta tulevaisuudenskenaariosta. 10 prosentin todennäköisyys on edellä mainitun vastakohta, kun taas 50 prosentin todennäköisyys tarkoittaa sitä, että asiantuntijalla ei ole harmainta aavistusta miten tulee käymään.

Väitän, että Kreikan tai jonkin muun euromaan euroeron todennäköisyyden laskeminen on mahdotonta. Meillä ei ole minkäänlaisia tilastoja, joita voisi hyödyntää eron todennäköisyyttä laskettaessa ja maa voi erota eurosta ainoastaan kerran. Poliittinen tahtotila pitää euroa kasassa. Vaikka voisimme kaikesta huolimatta laskea Kreikan euroeron todennäköisyyden, emme kuitenkaan pystyisi sanomaan mitkä euroeron kustannukset olisivat muiden euromaiden valtionvelkakirjoihin sijoittaneille sijoittajille. Todennäköisyysennusteiden laaja kirjo on vain todiste siitä, että markkinat ovat huonoja arvioimaan poliittisia riskejä.

Tarkat numeeriset ennusteet voivat antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, että markkinoilla olisi ylivoimainen kyky ennustaa tulevaisuutta. Tämä voi johtaa ongelmiin, mikäli sijoittajat alkavat uskoa ennusteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Vaikka ennusteilla ei olisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa, ovat asiantuntijat aina oikeassa niin kauan kuin todennäköisyys ei ole nolla tai sata prosenttia. Esimerkiksi jos ennustaisin, että kurssit puoliintuvat loppuvuonna 60 prosentin todennäköisyydellä, olisin romahduksen ennustanut guru, jos tämä todellakin tapahtuisi. Toisaalta jos kurssit eivät romahtaisi, olisin yhä oikeassa. Epäsuorasti ennustin, että kurssit eivät romahda 40 prosentin todennäköisyydellä, ja voisin luottaa siihen, ettei kukaan enää muistaisi ”väärää” ennustustani.

Jos on olemassa joku, joka osaa tehdä järkeviä ennusteita, niin sen on oltava analyytikkokunta, eikö niin? He ovat paneutuneet yrityksiin, kaivavat päivänvaloon tärkeää tietoa yhtiöstä ja pyörittelevät numeroita päivät pitkät. Tästä syystä on luonnollista, että heidän ennusteensa ovat kaikkein tarkimmat, eikö totta?

Muun muassa David Dreman ja Michael Berry ovat tutkineet analyytikkojen amerikkalaisista yhtiöstä tekemiä ennusteita. Heidän materiaalinsa koostui 66.000 konsensusennusteesta. Lopputulos oli lohduton: 73 prosenttia konsensusennusteista poikkesi enemmän kuin viisi prosenttia toteutuneista tuloksista ja 56 prosenttia poikkesi enemmän kuin kymmenen prosenttia. Tutkimuksen mukaan analyytikkojen tulosennusteet ovat keskimäärin liian optimistisia.

Analyytikot ovat suhtautuneet erittäin happamasti siihen kun olen maininnut, että analyytikot ovat huonompia ennustamaan kuin meteorologit, vaikka analyytikoilla on suurempi luottamus tekemiinsä ennusteisiin. Tämä ei tarkoita, että analyytikot tekisivät työnsä huonosti. Mielestäni analyytikkojen tärkein tehtävä on kerätä tietoa. Parhaimmillaan analyysi on kokonaisvaltainen raportti yhtiön toiminnasta ja toimintaympäristöstä, strategiasta, taloudellisesta asemasta, markkinoista, kilpailijoista jne.

Ennusteita ja tavoitehintoja ei sen sijaan pidä ottaa liian vakavasti. Asiakkaiden on välillä vaikea ymmärtää, että ennusteet ovat ainoastaan yhden ihmisen tekemiä arvauksia. Muutamat ystävät ovat kertoneet asiakkaiden soittavan ja haukkuvan analyytikot lyttyyn, jos toteutunut tulos on ennusteita heikompi. Asiakkaat luulevat ilmeisesti, että analyytikoilla on kristallipallo, mistä he voivat lukea tulevaisuuden. Todellisuudessa yksinkertainen ennuste, jossa käytetään edellisen kauden lukuja seuraavan kauden ennusteeseen, on suurin piirtein yhtä hyvä kuin analyytikkojen ennusteet. Analyytikkojen kannalta asian tekee pahemmaksi se, että heidän ennusteensa ovat kauempana toteutuneista tuloksista kuin muiden analyytikkojen ennusteista. Tämä tarkoittaa, että ennusteissa on havaittavissa jonkinkaltainen sopuli-ilmiö.

Sattumalla on luultavasti suurempi merkitys kuin mitä monet kuvittelevat. Ehkä analyytikot eivät yksinkertaisesti pysty tekemään kovinkaan paljon tarkempia ennusteita talouden kohinan vuoksi. Tästä huolimatta ennusteita voisi parantaa ainakin yhdellä saralla. Yksittäisellä tulosennusteella ei tee paljoakaan, ellei tiedä analyytikon luottamusta ennusteeseen. Ajatelkaapa, että on kaksi samanlaista yhtiötä, joiden tulosennuste on 100 miljoonaa euro. Tällöin on samantekevää kumman yhtiön osakkeita omistaa, jos osakkeiden hinta on sama. Mikäli analyytikko kertoisi tämän lisäksi, että uskoisi toisen yhtiön tuloksen olevan 10 miljoonan euron sisällä ennusteesta kun taas toisen yhtiön tulos on 100 miljoonan sisällä, eikö tämän pitäisi vaikuttaa sijoittajien päätöksiin?

Ihmisen luonne on sellainen, että hän yrittää löytää selityksen asialle kuin asialle, jopa sellaista asioille joille ei ole olemassa mitään loogista selitystä. Selitys saattaa jälkikäteen kuulostaa loogiselta, mutta ennakkoon oli mahdotonta päätellä samaa. Kun kurssit romahtavat, iltauutisiin kutsutaan asiantuntija kertomaan, miksi kurssit romahtivat. Miksi hän ei kertonut selitystään päivää aikaisemmin?

Mielestäni yksi syksyn parhaista selityksistä on, että sijoittajat huolestuivat Kiinan taloudellisesta kehityksestä. Kun kurssit nousivat seuraavana päivänä saman verran kuin mitä ne laskivat edellisenä päivänä, eivätkö sijoittajat enää olleetkaan huolissaan Kiinasta? Ei kestänyt kauan ennen kuin sijoittajat olivat jälleen äärimmäisen huolestuneita Kiinan suhteen. Syksyn mittaan sijoittajat ovat myös ehtineet panikoida siitä, että FED saattaa korottaa ohjauskorkoaan ja että FED jättää sen ennalleen.

Ekonomit ovat hyviä monissa asiassa, mutta yleensä he eivät ymmärrä sattumaa. Olen varmaan syyllistynyt moneen tässä kirjoituksessa mainitun kaltaiseen virheeseen. Tärkeintä on kuitenkin olla tietoinen sattuman olemassaolosta ja yrittää huomioida se. Miettiessäni opiskeluaikojani sattumalla ei ollut paljoakaan sijaa opetuksessa. Esimerkiksi kurssikirjan uusimmassa painoksessa, joka käsittelee yritysten arvomääritystä, sana ”random” mainitaan yhdeksän kertaa kirjan 840 sivulla. Sanaa edelsi useimmiten sana ”not” ja muissa tapauksissa sen jälkeen tuli ”noise”. Tämä ehkä selittää miksi rahoitusalan yritykset yleensä palkkaavat matemaatikkoja kun on kyse jostain vakavasta. Ekonomit taas soveltuvat hyvin viihdyttämään pankin vähemmän tärkeitä asiakkaita.

Tom Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
29.09.2015 23:22

Ennustaminen on helppoa kuin heinänteko, itseasiassa profetointi on ainoa älykkyyden muoto, muut ovat johdannaisia erikoistumisessa manipuloimaan todellisuutta. Oikeat aksioomat ja premissit niin siinä ajatus kestää universumin keston ajan.