Elvytysrahasto: yhteisvastuu vai ei?

Törmäsin Twitterissä ristiriitaiseen tietoon siitä, onko EU:n elvytysrahasto yhteisvastuullinen vai ei. Kun kysymyksen esittäminen kaupungin ykköstaloustietäjille ei johtanut yksiselitteiseen vastaukseen, piti itse yrittää kaivaa vastaus esille.

Elvytysrahasto

21. heinäkuuta EU:n neuvoston kokouksessa päätettiin 750 miljardin kokoisesta elvytysrahastosta (Next Generation EU, NGEU) ja vuosien 2021–2027 budjettiraameista (Multiannual Financial Framework, MFF kokoa raameilla muuten 1074 miljardia).

Elvytysrahasto on budjetin ulkopuolinen rahasto, joka rahoitetaan ottamalla lainaa markkinoilta. Lainan takaisinmaksu on kuitenkin osa EU:n seitsenvuotista budjettia (MFF). Elvytysrahaston varat kohdistetaan koronaviruksen haittojen lieventämiseen jakamalla avustuksia 390 miljardin ja lainoja 360 miljardin edestä.

Pro rata -vastuu?

Turun yliopiston Eurooppaoikeuden professorin Jukka Snellin eduskunnalle 15. heinäkuuta antamassa lausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa:

Suomen [elvytysrahastoon liittyvät] vastuut eivät perustuisi yhteisvastuuseen, vaan vastuu jakautuu jäsenvaltioiden kesken pro rata niiden maksuosuuksien mukaisesti.

Tämä antaa ymmärtää, että EU:n jäsenmaiden tarvitsisi rahoittaa elvytysrahaston nostaman lainan kustannuksia ja takaisinmaksua vain oman osuutensa osalta. Eli vaikka esimerkiksi Italia ei maksaisi osuuttaan, niin Suomen ei tarvitsisi maksaa kuin oman osuutensa lainasta.

Tämä huomio herätti kysymyksiä, koska tästä seuraisi, että elvytysrahastossa ei olisikaan mediassa paljon käsiteltyä yhteisvastuuta, eikä EU:n ottaman lainan takaisinmaksu olisi välttämättä varmaa.

EU:n omien varojen järjestelmä

EU:ta rahoitetaan niin sanotulla omien varojen -järjestelmällä (Own Resources). Tässä tulonlähteitä ovat muun muassa EU-tullit, arvonlisävero ja erinäiset korjausmekanismit. Suurin osa varoista kerätään kuitenkin kansallisten kontribuutioiden avulla, jotka pohjautuvat prosenttilukuun bruttokansantulosta (keskimäärin 1,4%).

Alkuperäistä monimutkaiseksi muodostunutta omien varojen järjestelmää oltiin virtaviivaistamassa koronan iskiessä. Ehdotus elvytysrahastosta saatin mukaan 28. toukokuuta julkaistuun ehdotukseen uudesta omien varojen järjestelmästä. Siinä elvytysrahaston rahoittamiseksi ehdotettiin kansallisten kontribuutioiden nostamista korvamerkityllä 0,6 prosentilla.

Tästä paperista EU:n neuvosto neuvotteli kesällä ja juuri tähän paperiin perustui Jukka Snellin lausunto. Ehdotuksessa ja lopullisessa päätöksessä todetaan tosiaan vain, että kukin jäsenvaltio maksaa oman osuutensa lainasta.

Elvytysrahaston yhteisvastuu

Tässä uudessa omien varojen järjestelmässä ei tosin oltu yksilöity tilannetta, missä jäsenmaa ei maksa osuuttaan elvytysrahaston lainan takaisinmaksusta. Se lisättiinkin vasta EU:n huippukokouksen 21. heinäkuuta päivättyyn päätökseen:

Lisätään 6 artiklaan 4 kohta seuraavasti: ”4. Jos talousarviossa hyväksytyt määrärahat [1,4% + 0,6% prosenttiluku bruttokansantulosta] eivät riitä kattamaan 3 b artiklassa tarkoitetusta lainanotosta aiheutuvia unionin velvoitteita, jäsenvaltioiden on asetettava tätä varten tarvittavat varat komission käyttöön. Käteisvarat on asetettava käyttöön SEUT-sopimuksen 322 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen, tuolloin sovellettavien asetusten mukaisesti ja samoin edellytyksin, joita sovelletaan siinä tapauksessa, että neuvoston tai Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien asetusten ja päätösten nojalla otetun lainan takaisinmaksu laiminlyödään.

Näin ollen elvytysrahastossa on yhteisvastuun elementti. Eli jos yksi ei maksa, muut maksavat.

Käsittelimme aihetta myös #rahapodi-jaksossa 210. Kuuntele jakso tästä.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteestamartin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit