Siirry pääsisältöön

Elpyykö Lontoon osakemarkkina seuraavaksi?

Koronapandemia ja sodan leviäminen Euroopassa osoittavat, että kansainvälisellä hajautuksella on merkitystä. Tarkastelen tässä blogissa Lontoon pörssiä osakesalkun hajauttamisen välineenä.

**

Ulkomaiset osakkeet – ja aivan erityisesti suuret yhdysvaltalaiset yhtiöt – ovat menestyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana monin paikoin paremmin kuin Helsingin pörssin ns. kotimarkkinaosakkeet. Tämä ei tietenkään ole koskenut poikkeuksetta jokaista yhtiötä, vaan enimmäkseen parhaita, useimmiten teknologiaorientoituneita liiketoimintoja. Niitä ovat hyödyttäneet pandemian nopeuttama digitaalisten palveluiden käyttöönotto ja myös kotipaikan sijainti ”kaukana” geopoliittisista traagisuuksista. Mikäli tarkasteluajanjaksoa haluaa pidentää, voitaneen yhdysvaltalaisen markkinan eduksi mainita myös eurokriisin väistäminen 2010-luvulla.

Vaikka historia ei ole pörssissä tae tulevista tuotoista, vertaillaan seuraavassa taulukossa eri länsimaisia pörssi-indeksejä osoituksena edellä kuvatusta kehityksestä (5 vuotta, ilman osinkoja):

Nasdaq (Yhdysvallat): +126 %
S&P 500 (Yhdysvallat): +87 %
Dow Jones (Yhdysvallat) +68 %
AEX (Hollanti) +41 %
TSX (Kanada) +40 %
CAC 40 (Ranska) +30 %
OMX Helsinki 25 (Suomi): +29 %
FTSE MIB (Italia) +26 %
DAX (Saksa): +18 %
FTSE 100 (Lontoo): +7 %

Taulukko 1. Eri länsimaisten osakeindeksien pörssikehitys (edeltävät 5 vuotta, 4/2022)

Koskeeko elpyminen Lontoon pörssiä myöhässä vai väistääkö se sen?

Huomionarvoista länsipörssien karkeassa vertailussa on yhdysvaltalaisten osakkeiden voittokulku. Peruutuspeili osoittaa New Yorkin pörssin tuottaneen indeksistä riippuen moninkertaisesti suhteessa eurooppalaisiin verrokki-indekseihinsä. Euroopan markkinaa ovat painaneet useat tekijät, kuten eurokriisin seurausten pitkittyminen, kiristynyt pankkisääntely, matala talouskasvu ja maanosan vaatimaton osallistuminen alustatalouden uusien liiketoimintojen synnyttämiseen.

Viimeisten reilun kahden pandemiavuoden aikana myös Helsingin pörssi on vähitellen herännyt horroksestaan ja ylittänyt 10000 indeksipisteen rajapyykin varsin selvällä marginaalilla. Silti kotimarkkinakin kalpenee viisivuotisvertailussa useimmille muille länsimarkkinoille. Tilannetta ei ainakaan ole kevättalvella yhtään helpottanut otaksuttu geopoliittisen reunamarkkinariskin kasvu.

Entä sitten otsikossa mainittu Lontoon pörssi? Iso-Britannia oli aikoinaan todennäköisesti maailman merkittävin teollisuusmaa. Nykyäänkin se on maailman kuudenneksi suurin ja Euroopan toiseksi suurin kansantalous (ostovoimakorjatulla) bruttokansantuotteella mitattuna. Suuresta taloudestaan huolimatta lontoolaisilla arvopaperimarkkinoilla liiketoiminnan kasvua on kuitenkin nähty lähihistoriassa pääasiassa lähinnä pienempien yhtiöiden keskuudessa. Niiden osalta ”born global” -tyyppiset lähtökohdat liiketoiminnalle mahdollistavat suoraan digitaalisuuden varaan rakentamisen ja kyvyn mukautua muuttuvaan maailmaan ketterästi. Sen sijaan ”suuret ja tunnetut” Lontoossa noteeratut yhtiöt ovat keskimäärin jämähtäneet telineisiinsä.

Mielipiteet Iso-Britanniaan sijoittamisesta tietenkin vaihtelevat huomattavasti brexitin vuoksi. Osa sijoittajista lienee siirtänyt rahansa muille (länsi)markkinoille varoessaan markkinoiden häiriöitä, jotka voisivat aiheutua mahdollisista EU:n tulleista tai muista rajoituksista vapaalle liikkuvuudelle.

FTSE 100 -indeksin laihat vuodet

Lontoon pörssin käytetyin indeksi on FTSE 100 -indeksi. Lontoon kasvuyritysten AIM-listan kehitystä seuraa mm. FTSE AIM 100 -indeksi. Edellä kuvatulla tavalla yleisesti seuratumpi FTSE 100 -indeksi ei ole päässyt kunnolla mukaan muiden länsimarkkinoiden elpymiseen. Kun aina viime syksyyn saakka Yhdysvallat ja monet muut markkinat Euroopassa kolkuttelivat uusia huippuja, Lontoon FTSE 100 ei onnistunut hätyyttelemään edes koronakriisiä edeltänyttä tasoaan.

Viiden edellisvuoden aikana Lontoon pörssiin sijoittanut on päässyt hädin tuskin nollatuottoon. Itse asiassa Lontoon FTSE 100 -indeksin pisteluku oli jo vuonna 1999 noin 6900 pistettä. Tällä hetkellä se on noin 7400 pistettä. Maisema ei siis ole (ennen osinkoja) käytännössä muuttunut kovinkaan olennaisesti reilussa kahdessa vuosikymmenessä – keskimääräinen vuosituotto jää noin puoleen prosenttiin. Tosin samassa yhteydessä on huomautettava, että samankaltainen kohtalo koskee pitkälti myös Helsingin pörssiä, joka takoi ennätyksellisiä pistelukuja 1990-luvun loppua kohden Nokian menestyksen siivittämänä. Tällaiset indeksituotot vuosikymmenten aikaväleiltä eivät varsinaisesti houkuttele kantamaan osakeriskiä ja sietämään kurssivaihteluita. Toisaalta heikko pitkän aikavälinkin indeksikehitys on tarjoillut hyviä pelinpaikkoja suhdannekäänteissä.

Ehkäpä kuvaavampi ajallinen vertailu olisikin aloittaa tarkastelu vuodesta 2008, mikä muistetaan globaalin finanssikriisin romahdusvuotena. Lontoon FTSE 100 -indeksi oli vuoden 2008 lopussa noin 4400 pistettä. Siitä nykyhetkeen indeksi on kohonnut kumulatiivisesti noin 70 prosenttia. Vertailukohtana esimerkiksi yhdysvaltalainen S&P 500-indeksi on noussut lähes 500 prosenttia ja teknologiaorientoituneiden pörssiyhtiöiden Nasdaq vastaavasti työlukuna lähes 1000 prosenttia.

Tässä valossa Iso-Britannian ja Yhdysvaltain osakemarkkinoiden välillä on tuntuvaa historiallista tuottoeroa, joka ei itsessään kerro eikä takaa vielä mitään tulevaan. Tämä kuitenkin saattaa avata mielenkiintoisen tarkastelukulman lontoolaisille markkinoille arvosijoittamisen perspektiivistä: Onko yksittäisestä markkinasta tullut sijoittajien keskuudessa jo ”liian hyljeksitty” suhteessa potentiaaliinsa? Ja onko peruutuspeilissä loistanut yhdysvaltalainen markkina ylikuumentunut?

Sijoittajalle olennainen kysymys on, eikö Lontoo ole vielä ehtinyt mukaan vai aikooko se jättää elpymiseen osallistumisen kokonaan väliin perustelluista syistä? Onko Lontoon osakemarkkina välttänyt monella markkinalla epäillyn arvostustasojen kuplaantumisen? Vai onko esimerkiksi brexit ajanut sijoittajat pois?

Arvostuskertoimet eivät ole huomiota herättävän matalia

Lontoon pörssi on yksi maailman suurimmista pörsseistä. Markkina-arvoltaan mitattuna se on kilpaillut maailman viiden suurimman pörssin joukossa. On siten ilmeistä, että Lontoon osakemarkkina tarjoaa likviditeettiä eli riittävää osakevaihtoa nopeallekin kaupankäynnille.

Pintapuolinen vilkaisu Lontoon pörssin arvostuslukuihin ei tue ajatusta silmiinpistävän huokeasta indeksitason arvostuksesta. Yksi mahdollinen perustelu Lontoon alisuoriutumiselle löytyy toimialajaosta. Neljä toimialaa muodostavat yhteensä noin puolet FTSE 100 -osakemarkkinan toimialapainotuksista. Nämä alat ovat öljy ja kaasu, rahoitus, kulutustuotteet ja -palvelut sekä terveydenhuolto. Muita yli kymmenen prosenttiyksikön toimialaedustuksia ei Lontoon markkinalla ole, eikä edes teollisuus yllä kuin reilun seitsemän prosentin osuuteen markkinasta. Tässä mielessä palveluyhtiöt, joskaan eivät pitkälle digitalisoidut palveluyhtiöt, nousevat korostuneeseen rooliin.

Edeltävään viitaten Lontoon pörssissä on poikkeuksellisen suuri painoarvorahoitusalanosakkeilla. Kyseisen sektorin kehitys on ollut vuosien 2008–2009 globaalin finanssikriisin jälkeen varsin tahmeaa. Selittäviä syitä ovat olleet esimerkiksi pankkitoiminnan kiristyneet pääomavaatimukset, ennätyksellisen matala korkotaso ja tiukentunut digitaalinen kilpailu. Myös euroalueen valtionlainojen kriisillä on ollut osansa kurimuksen aiheuttamisessa 2010-luvulla. Yhtä kaikki, rahoitussektorin merkittävä osuus ei ole ollut omiaan ainakaan tukemaan indeksitason kehitystä.

Edellä mainittu selittää Lontoon heikkoa suoriutumista hieman, mutta varsinainen syy löytyytietotekniikkasektorista, jonka painoarvo Lontoossa on vain noin prosentin. Frankfurtin DAX-indeksissä painoarvo on 13 prosenttia ja New Yorkin S&P 500-indeksissä jopa 28 prosenttia.

Arvostustason näkökulmasta Lontoon FTSE 100 -indeksin keskimääräinen osinkotuotto on nyt 3,3 prosenttia. Se on korkeahkolla tasolla ollakseen likvidi ja suuri kansainvälinen osakemarkkina. Esimerkiksi Yhdysvalloissa S&P 500-indeksin osinkotuotto on keskimäärin vain 1,4 prosenttia, joskin kyseisellä markkinalla osa pörssiyhtiöistä harjoittaa voitonjakopolitiikkaa osingonmaksun ohella myös merkittävillä omien osakkeiden takaisinostoilla. Myös Saksan markkinan DAX-indeksin keskimääräinen 3,1 prosentin osinkotuotto jää jälkeen Lontoon markkinasta.

Suurimmat lontoolaiset pörssiyhtiöt

Lontoon pörssin kymmenen markkina-arvoltaan suurinta yhtiötä ovat suuruusjärjestyksessä:

  1. Shell
  2. AstraZeneca
  3. HSBC
  4. Diageo
  5. GlaxoSmithKline
  6. Unilever
  7. BP
  8. Rio Tinto
  9. British American Tobacco
  10. Glencore

Listan kärkikymmeniköstä löytyy lukuisia suomalaisille arjesta tuttuja yhtiöitä. Tätä taustaa vasten pessimisti voisikin sanoa, että Lontoon pörssin suuryhtiölista täyttyy paljolti “vanhan maailman” yhtiöistä, jotka ovat liiketoiminnoiltaan asemoituneet heikosti suhteessa nykyajan ja varsinkin tulevaisuuden megatrendeihin, kuten ilmastonmuutokseen ja digitaalisuuden lisääntymiseen.

Yksinkertaistaen Lontoon pörssilistan arvokkaimpien yhtiöiden joukossa suuren painoarvon saavat fossiilisten polttoaineiden yhtiöt, tupakkayhtiöt, lääkeyhtiöt, kaivosyhtiöt ja pankit. Yhtäkään edellä mainituista on vaikea toimialan osalta sanoa varsinaiseksi kasvubisnekseksi. Edellä mainituista toimialoista jokainen on lähihistoriassa kärsinyt ainakin jossain määrin sotimisesta, pakotepolitiikasta, Euroopan talouden kasvunäkymien hidastumisesta, koronapandemian aiheuttamien tuotanto-ongelmien pysyvyydestä, kestävän kehityksen mukaisen trendin väärälle puolelle sijoittumisesta tai uudesta digitaalisesta kilpailusta taikka kasvaneesta sääntelystä.

Jos Lontoon pörssin kymmenen arvokkaimman yhtiön joukkoa vertaa Yhdysvaltoihin S&P 500-indeksin kymmeneen arvokkaimpaan yhtiöön, näyttää lista teknologiavoittoisuuden osalta Atlantin toista puolta suosivalta. New Yorkista nimittäin löytyy arvokkaimpien yhtiöiden joukosta liiketoimintoja, kuten Microsoft, Apple, Amazon, Facebook, Alphabet (Google) ja Tesla.

Yksinkertaistettuna Lontoosta puuttuvat globaalit teknologiaosakkeet. Tämä koskee sekä hypetettyjä että hypettämättömiä teknoyhtiöitä. Epäileväinen sanoisi, että teknologiasektorin vähäisen roolin vuoksi lontoolaisten osakkeiden tuleekin tarjota melko korkea nykyhetken osinkotuottoprosentti, koska nopeaa kasvua tavoittelevien digitaalisten liiketoimintojen vähäisen osuuden vuoksi yhtiöiden kasvunäkymä jää indeksitasolla otaksutusti rajalliseksi.

Toisaalta arvosijoittaja saattaa perustellusti katsoa sinne, minne suuri yleisö ei juuri tarkasteluhetkellä ryntää. Teknologiaosakkeet ovat olleet viime vuosien voittajia, mutta onko digitaalisten liiketoimintojen perässä juokseminen voinut aiheuttaa jo kohtuuttoman pessimismin stereotyyppisesti vanhanmallisiin liiketoimintoihin, esimerkiksi Lontoon pörssissä? Kannattaisiko Lontoosta jahdata esimerkiksi kansainvälisesti menestyneitä kuluttajatuotebrändejä, joihin pääsisi kiinni vaikkapa Reckitt-Benckiserin, Unileverin tai Diageon kautta? Kommentoi omat ajatuksesi alle!

Tarjous Nordnetin asiakkaille: käy kauppaa Lontoon pörssissä ilman välityspalkkioita 30.6.2022 asti.
→ Lue lisää

**Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittuja yhtiöitä kirjoitushetkellä. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Jokaisen sijoittajan on ennen kaupankäyntiä myös tutustuttava itse veroseuraamuksiin. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommenttia
uusin
vanhin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Keijo2000
Keijo2000
10.06.2022 02:09

Toverit, tiedoksi Rolls-Royce Holdings PLC ei valmista autoja (BMW omistaa Rolls-Royce automerkin).

Double Decker Bus
Double Decker Bus
30.05.2022 17:49

Lontoon pörssin ehdoton plussa 0% lähdevero, siinä missä Sakemannit ja Patongit vetävät huolella välistä