Siirry pääsisältöön

EKP:n umpisolmu

Keskuspankin pitäisi ylläpitää vakaata hintatasoa. Suomeksi käännettynä se tarkoittaa, että inflaatio olisi ohjattava noin kahden prosentin kohdalle. Silloin talous kasvaa ja investoinnit kannattavat. Hintavakaus on keskuspankin tehtävä. Ja tavallisesti ei sitten mitään muuta.

Tätä tehtävää keskuspankit toteuttavat ohjauskorkoja nostamalla (hidastaa inflaatiota ja talouskasvua) tai laskemalla (vauhdittaa inflaatiota ja talouskasvua). Alhaisemmat korot tekevät investoinneista kannattavampia ja päinvastoin. Kun korko laskee negatiiviseksi, korkojen lasku ei enää auta, jolloin kuvaan astuu määrällinen elvytys.

Määrällisessä elvytyksessä keskuspankki ostaa markkinoilta valtionlainoja rahalla, jonka jokin back-office henkilö on kirjoittanut keskuspankin pankkitilille. Näin ihmiskunnan “oikeat” rahat pyritään pakottamaan investointeihin. Kannattavat investoinnit parantavat tuottavuutta ja tuottavuus on kaiken talouskasvun ydintä.

Yllättävän likviditeettikriisin tai pandemian kohdalla keskuspankit voivat lisäksi varmistaa rahoitusmarkkinoiden toimivuuden luomalla lisää likviditeettiä markkinoille, jossa se on ehtymään päin (kun kaupalliset pankit eivät luota rahojaan toisille edes yöksi). Talouden kaasuttaminen ja jarruttaminen ovat ne hommat, jotka kuuluvat keskuspankille.

Euroopan keskuspankilla on lisäksi toinen tehtävä. Koska eurovaltioilla ei ole yhteistä finanssipolitiikkaa, missä päätetään mitä rahoilla tehdään (ja mitä niillä ei tehdä), on olemassa kiusaus hyväksyä alijäämäisiä budjetteja. Eli sellaisia valtiollisia suunnitelmia seuraavalle vuodelle, jotka edellyttävät velanottoa.

Jos kaikilla olisi oma valuutta, sen arvo heikkenisi toistuvista alijäämäisistä budjeteista ja valtionlainojen kustannukset nousisivat. Mutta koska kaikki olemme samassa valuutassa, leväperäisestä taloudenpidosta ei synny haittaa. Painetta toki on, kuten Italian 10 vuotisen lainan neljään prosenttiin nousseesta korosta voi päätellä, mutta silloin EKP astuu kuvaan.

Mikäli markkinat eivät halua lainaa Italialle edes nelikertaisella hinnalla Saksaan nähden, on se merkki siitä, että markkinat kokevat kasvavaa riskiä Italian lainoittamisesta. Valuuttaunionin sisälle syntyy epätasapainotila, jota EKP paikkaa ostamalla italialaisia valtionlainoja (eräänlainen kohdennettu määrällinen elvytys) ettei korkoero kasva.

Hintavakauden lisäksi EKP joutuu siis tasapainoilemaan yhden valuutan erivahvojen valtiontalouksien aiheuttamien epätasapainotilojen kanssa. Eli ostaa heikkojen maiden lainoja pitääkseen koron siellä alhaalla ja myymällä vahvempien valtioiden lainoja pitääkseen koron siellä ylhäällä.

Nyt kun euroalueella on yli kahdeksan prosentin inflaatio, EKP:n pitäisi nostaa ohjauskorkojaan ja nettomääräisesti lopettaa määrällinen elvytys (puhutaan “quantitative tightening”:ista, QT) jarruttaakseen pullonkaula-alojen (kuten vehnän, sähkön ja bensan) kysyntää. Eli ostaa heikkojen valtioiden lainoja, mutta sitäkin enemmän myydä vahvojen valtioiden lainoja.

Eikä siinä vielä kaikki. Koska EKP ei päätä talouskurista (finanssipolitiikasta) sen ainoa tapa vähentää vastuuttomien maiden ylivelkaisuudesta EKP:n pöydälle päätyvät ongelmat on antaa inflaation juosta. Kymmenen prosentin inflaatio kun syö kolmessa vuodessa neljänneksen ylivelkaantuneiden maiden velasta.

Koska se on näin ja fiksut – mutta vastuuttomat – poliitikot tietävät tämän, niin alijäämäiset budjetit eivät varsinaisesti aiheuta unettomia öitä poliitikoille. Näin ollen euroalueella vallitsee fiskaalinen dominanssi, mikä tarkoittaa, että EKP on vastuuttoman politiikan sätkynukke.

Siksi EKP ei myöskään voi pysäyttää inflaatiota. Koska kun se nostaa korkotasoa ja vähentää määrällistä elvytystä, ylivelkaantuneet maat joutuvat vaikeuksiin. Silloin se joutuu ostamaan näiden maiden valtionpapereita, mikä taas kiihdyttää inflaatiota. EKP:n umpisolmu on täydellinen.

Siksi euroalueen riskinä on, että inflaatiota ei saada kuriin muulla kuin korttitalon romahtamisella, jolloin poliitikot pakon edessä joutuvat lopettamaan porsastelun ja tuomaan kreikan kriisin aikana tutuksi tulleet etuus-, eläke- ja kustannusleikkaukset myös “omiin” talouksiinsa.

Lisää tietoa aiheesta #rahapodi -jaksossa 291 missä Martti Hetemäki vieraana.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommenttia
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit