Martin Paasi
Euroopan keskuspankki ryhtyy ostamaan obligaatioita markkinoilla maaliskuusta lähtien 60 miljardin edestä kuukaudessa. Ohjelmaa kutsutaan määrälliseksi elvytykseksi (Quantitative Easening, QE) ja se jatkuu vuoden 2016 syyskuuhun asti. Siihen mennessä rahaa valuu markkinoille jopa 1140 miljardia euroa. EKP:n tase paisuu siis vuoden 2012 tasolle yli 3000 miljardiin asti. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa?
Sydämentahdistus Euroopalle
Inflaatio on kuin euroalueen sydämenlyönti: jos se on liian korkea, se on huono asia, ja jos sitä ei ole ollenkaan, sekin on huono asia. Jos ihmisellä normaali pulssi on 60 lyöntiä minuutissa, euroinflaation luku on vastaavasti kaksi prosenttiyksikköä. Siihen EKP pyrkii.
Koska inflaatio lähentelee nollaa, EKP yrittää nyt sydämentahdistusta 1140 miljardin euron latauksella. Luku vastaa kahtakymmentä Suomen valtion vuotuista budjettia.
Kohteena pienet ja keskisuuret yritykset
Toimenpiteellä EKP pyrkii parantamaan varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten rahoitustilannetta. Nämä ovat niitä yrityksiä, jotka nopeiten synnyttävät uusia työpaikkoja ja taloudellista kasvua.
Kun EKP ostaa sijoittajilta ja pankeilta obligaatioita, myyjille jää käteen tukku seteleitä, jotka pitää sijoittaa johonkin. Obligaatioita lähinnä olevat vaihtoehdot ovat muut korkosijoitukset, kuten myös asunto- ja yrityslainat. Varsinkin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tarvetta rahoittaa kasvuaan, kun liiketoiminta ei vielä ole kypsynyt täyteen kukintaan. Helpottamalla rahoituksen saantia EKP toivookin nyt, että nämä talouskasvun ja työllistämisen veturit käynnistäisivät eurotalouden uudestaan.
Toimiiko määrällinen elvytys?
Yli kaksi vuosikymmentä deflaatiokierteessä ollut Japani ryhtyi määrälliseen elvytykseen jo vuonna 2001 ja on sen jälkeen kiihdyttänyt tahtiaan. Vaikutus talouteen on kuitenkin ollut vaisua. Toisaalta kukaan ei tiedä missä Japani olisi ilman määrällistä elvytystään. Japanin erityishaasteena on ollut sen aikoinaan erittäin velkaantuneet yritykset, jotka jatkoivat lainojen lyhentämistä ilmaisesta rahoitustarjonnasta huolimatta.
Yhdysvallat ryhtyi puolestaan hyödyntämään määrällistä elvytystä viisi vuotta sitten ja siellä työttömyys on samassa ajassa puolittunut.
Euroalueella on yhtiöitä, jotka jakavat kasvavia osinkoja lähinnä siksi, etteivät keksi kannattavia investointikohteita. Nämä ovat kuitenkin tyypillisesti pörssiyhtiöitä, jotka eivät ole niitä pieniä ja keskisuuria yrityksiä joilla rahan tarve voi olla toinen.
Soraäänet
Määrällistä elvytystä on kritisoitu Japanissa koettujen heikkojen tulosten takia. Saksa on kyseenalaistanut sen laillisuutta ja on lisäksi epäillyt, että se vain lisää ongelmamaiden taloushoidon moraalikatoa. Markkinoilla on valitettu siitä, että yltiölikviditeetti on vääristänyt riskin hinnoittelua. Jotkut ovat epäilleet, että määrällinen elvytys synnyttäisi hallitsemattoman inflaation riskin.
Päinvastoin kuin setelirahoituksessa, missä esimerkiksi valtion budjettivajetta paikataan rahaa painamalla, määrällisessä elvytyksessä eurot imeytyvät automaattisesti pois markkinoilta EKP:n ostamien obligaatioiden erääntyessä. Näin ollen setelirahoituksessa kasvaneen rahan määrä on pysyvää, kun se taas määrällisen elvytyksen yhteydessä on väliaikaista. Siitä syystä myös hallitsemattoman inflaation riski jälkimmäisessä on rajallinen.
Tämäkään ei riitä
Määrällinen elvytys käynnistää talouden, mutta kaipaa kaverikseen kotimaisen kysynnän ja viennin paranemista. Halpenevan euron myötä tuonti kallistuu, mikä ohjaa kysynnän kotimarkkinoille. Samalla vienti vetää, koska euroalueen tuotteet halpenevat muiden maiden tuotteisiin nähden. Suurena öljyntuojana euroalue saa lisäksi vetoapua halvasta öljystä, joka osaltaan siirtää öljyn ostoon muuten menneet rahat muihin kohteisiin, kuten kulutukseen.
Enää tarvitaan niitä rakenteellisia muutoksia, niin homma on hanskassa. Niiden läpiviemistä vaikeuttaa kuitenkin se, että Euroopassa on aina jossakin vaalit.
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club
“Päinvastoin kuin setelirahoituksessa, missä esimerkiksi valtion budjettivajetta paikataan rahaa painamalla, määrällisessä elvytyksessä eurot imeytyvät automaattisesti pois markkinoilta EKP:n ostamien obligaatioiden erääntyessä.”
Pari tyhmää kysymystä:
Ostaako EKP valtioiden velkakirjoja vain liikepankeilta vai suoraan valtioilta uusien emissioiden yhteydessä?
“Imeytyykö” eli häviääkö raha aina markkinoilta, kun velka maksetaan takaisin (ja jäljelle jää vain korot)?
Kiitos, jos jaksat vääntää rautalangasta.
Ihan perusteltu kysymys. EKP ostaa markkinoilta, eli pankeilta, sijoittajilta, rahastoilta jne., velkakirjoja. Näin markkinoille kasaantuu käteistä, joka pitää sijoittaa johonkin muuhun.
Ajan myötä, rahat “imeytyvät” automaattisesti pois markkinoilta, kun velkakirjat erääntyvät maksettavaksi. Silloin liikkeeseenlaskijat, eli esimerkiksi valtiot ja pankit maksavat takaisin lainansa, velkakirjan haltijalle, joka tässä tapauksessa on EKP. EKP saa rahansa takaisin ja velkakirjan liikkeeseenlaskia velkakirjan pois markkinoilta.
“Yhdysvallat ryhtyi puolestaan hyödyntämään määrällistä elvytystä viisi vuotta sitten ja siellä työttömyys on samassa ajassa puolittunut.”
Turhan pintaraapaisulla tämä väite ilman että käsitellään, miksi näihin lukuihin on päästy. Käytännössä siis jenkkilässä ei nykyään enää lasketa työttömiksi henkilöitä, jotka eivät etsi töitä.
http://www.heritage.org/research/reports/2014/09/not-looking-for-work-why-labor-force-participation-has-fallen-during-the-recovery
Niin kuin tuon linkin takaa löytyvän jutun kuvaajasta käy ilmi, työttömyys on kuitenkin laskenut viimeisen viiden vuoden aikana, vaikka eri osapuolilla voi olla eri näkemys tasosta.
Lisäksi voimme kai kaikki yhtyä siihen, että Yhdysvaltain talous on paremmissa kantimissa kuin Euroopan talous?
Katso myös vastaukseni Mikolle alla.
Kiitos vastauksesta. Työttömyys on toki laskenut, mutta ei voida puhua puolittumisesta asian oikeassa mielessä, koska se on saatu aikaiseksi enemmänkin laskentatapaa muuttamalla. Tätä koitin sanoa – kommenttini vaikutta hieman turhan agressiiviselta näin jälkikäteen luettuna 🙂
Nou hätä – pääasia että mielipiteitä tuuletetaan 😉
Maanantain huomenta suomessa (MTV3) kl 7.10-30 jakelemme hyvässä seurassa mielipiteitä kreikan vaalituloksesta.
Hei, Osaisitko sanoa: Onko olemassa tutkimuksia tai todisteita siitä, että tämä elvytys toimii? Paljon on ollut puhetta siitä, että kaikki rahat menevät erilaisiin pörsseihin/osakkeisiin/raaka-aineisiin yms. korkean tuoton instrumentteihin, eikä reaalitalouteen ole juuri vaikutusta. Sidenote: mm.Puttonen sanoi ylen haastattelussa, että toimivuus (saadaanko inflaatio nousemaan) on “hengen asia”. Kysyisin vielä, miten on mahdollista saada valtuutus käyttää yli 1000 miljardia euroa, ilman mitään takeita/todisteita toimien vaikutuksesta? Eikö tästä hyödy ensisijaisesti pankit ja suuret sijoittajat, jotka omistavat näitä velkapapereita? Markkinoille tupsahti massiivinen ostaja mm. osittain kelvottomille lainoille..? Olenko ymmärtänyt jotain väärin? Miksi tämä öljyn halpenemisen aiheuttama deflaatio nähdään myrkkynä eurotaloudelle mutta sen aiheuttama alennus… Lue lisää >>
Kansantaloustiede on tylppäkärkinen tieteenala jos verrataan esimerkiksi luonnontieteisiin. Siksi Ekonomistit ovatkin niin usein eri mieltä asioista. Tämän lisäksi määrällinen elvytys on toimenpiteenä varsin uusi, ensimmäinen toteutettiin Japanin toimesta 19. maaliskuuta 2001. Kuten tästä kuvaajasta käy ilmi, Yhdysvaltain FED ja Englannin keskuspankki ovat toteuttaneet kaikista aggressiivisinta määrällistä elvytystä. Syystä tai toisesta, myös näiden maiden taloudet ovat elpyneet parhaiten finanssikriisin jälkeisessä maailmassa. Todistaako tämä määrällisen elvytyksen toimivuuden? Ei välttämättä, koska kansantalouksien kehitysten yksittäisiä ajureita on mahdotonta arvioida muista ajureista riippumatta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tylppäkärkisenä toimenpiteenä on totta, että määrällisen elvytyksen likviditeetistä osa valuu esimerkiksi osakemarkkinoille. Vallitseva konsensus vaikuttaa kuitenkin olevan se, että… Lue lisää >>
On erittäin vaikea tarttua kiinni näihin teorioihin, kun ei ole todisteita :).
“Vallitseva konsensus vaikuttaa kuitenkin olevan se, että hyödyt peittoavat haitat.”
Toivotaan näin. Ettei taas vain valu muutamaan taskuun.
Kiitos paljon vastauksesta!
Eipä kestä!