Deutsche Bank ja uusiutuvan pankkikriisin anatomia

Edellisen finanssikriisin (2008) jälkipyykin johdosta Deutsche Bankille on osoitettu 14 miljardin dollarin sakko. Jatkuneessa nollakorkoympäristössä pankin markkina-arvo on laskenut suunnilleen tuon sakon kokoiseksi (tätä kirjoittaessa alle 14 miljardia euroa). Huonon liiketoimintaympäristön johdosta pankilla on ongelmia täyttää vakavaraisuusvaatimukset. Samalla Deutsche Bankilla on noin 10 prosentin osuus maailman johdonnaismarkkinoista. Miksi, ja miten Deutsche Bankin mahdollinen konkurssi voisi tulla kolkuttamaan sinunkin kotiovea?

Lyhyesti

Deutsche Bankissa on kaksi isoa ongelmavyyhtiä jotka osittain kietoutuvat toisiinsa. Ensinnäkin, Deutsche Bankin taloudellinen tilanne on nollakorkoympäristön seurauksesta heikentynyt heikkenemistään. Se oli jo edellisessä finanssikriisissä maailman velkaantunein ja sittemmin merkittävä Kreikan rahoittaja. Nyt pankin korkokate (myönnettyjen lainojen ja rahoituskulujen erotus) on muiden pankkien tavoin haihtunut marginaaliseksi. Kannattavuus onkin ollut heikkoa ja pankilla on ollut täysi työ pysyä nousevien vakavaraisuusvaateiden tahdissa. Useiden miljardien eurojen sakko ei tilannetta auta. Oma pääoma tarvittaisiin ja/tai tasetta pitäisi pienentää.

Toiseksi, pankin johdonnaissalkun kohde-etuuksien nimellisarvo on noin 40.000 miljardia euroa (lähde 1lähde 2). Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa. Deutsche Bankin johdannaissalkku on siis yli 727 -kertainen Suomen valtion budjettiin nähden. Tällainen johdannaispositio vaatii erityisen hyvin pääomitetun pankin jolla on iso, terve tase. Pankilla ei ole kumpaakaan ja jälkimmäistä pitäisi pienentää. Pankki onkin varsinaisen pihtiliikkeen (pincer movementin) kohteena.

Deutsche Bankin mahdollinen konkurssi vaikuttaa kaikkiin pankin sidosryhmiin. Häviäjiä ovat paitsi osakkeenomistajat, lainoittajat, työntekijät ja isot tallettajat myös muut rahoitusmarkkinoiden osapuolet ja jopa rahoitusmarkkinoiden vakaus.

Johdannaissalkku

Jos pankki kaatuu, kukaan ei tiedä mitkä sen vaikutukset on sen johdannaissalkun vastapuolille. Siis muille maailman johdannaismarkkinoilla häärääville pankeille, hedge-rahastoille ja eläkeyhtiöille. Hyvin yksinkertaistettuna kuvio menee näin:

Esimerkiksi Nordean, hedge-rahaston tai eläkeyhtiön treiderilla voi olla johdannaispositio, missä on sekä ostettu että myyty indeksifutuuri (katso kuvaaja alla). Treideri on esimerkiksi päivän alussa indeksipisteluvun ollessa 3000 veikannut, että markkinat nousee ja ostanut indeksin futuuria. Iltapäivään mennessä indeksi onkin noussut 3200 pisteeseen, jolloin treideri on “sulkenut” positionsa myymällä futuuria. Lopputuloksena syntyi voittoa 200 indeksipisteluvun edestä.

ostettu-ja-myyty-futuuri-alku

Futuurisopimukset ovat yksittäiskappaleita ja treiderin molemmat, sekä ostettu että myyty “jalka” jäävät salkkuun kunnes futuurisopimukset erääntyvät. Silloin markkinaosapuolet katsovat kuka on velkaa kenellekin ja rahaa joko maksetaan tai vastaanotetaan vastapuolilta.

Siihen mennessä position nettoarvo ei lähtökohtaisesti muutu. Mikäli markkinat ja indeksi nousee esimerkiksi 3800 pisteeseen, ostetun futuurin arvo treiderin salkussa nousee kahdeksaan sataan, myydyn futuurin tuottaessa tappiota 600 pistettä. Nettopositio, 200 indeksipistelukua säilyy riippumatta siitä, miten markkinat kehittyy.

Niin kauan kun kaikki markkinaosapuolet pysyvät pystyssä ja/tai vakuudet riittävät, treiderin positio säilyy näin “markkinaneutraalina”. Mutta jos ostetun futuurin vastapuoli (se joka myi ostetun futuurin treiderille) menee konkurssiin ja vakuudet eivät riitä, treiderin markkinaneutraaliksi tehty positio repeää auki. Mikäli indeksipisteluku on 3800 treideriltä jää 800 saamatta ja näin salkussa on 200 voiton sijasta 600 tappio (katso kuvaaja alla).

ostettu-ja-myyty-futuuri-2

Mikäli indeksipisteluku puolestaan on laskenut treideri saa ylimääräisen bonuksen. Jos indeksi on esimerkiksi 2800 treiderin position arvo onkin 400 (treideri myi futuuria tasoon 3200). Kun treiderin salkussa kuitenkin on kymmeniä tuhansia johdannaissopimuksia, eri kohde-etuuksista arvonsa saavia futuureita ja optioita, jotka kaikki sojottavat eri suuntiin ja joissa on eri vastapuolet ymmärtää, ettei ole helppoa arvioida kenelle jää johdannaisvastapuolen konkurssista Mustapekka käteen.

Kaikki kaikkien kanssa

Johdannaismarkkinoiden vastapuolet käyvät kauppaa kaikkien muiden kanssa. Deutsche Bankin konkurssi voi siksi kaataa toisenkin johdannaismarkkinoilla olevan vastapuolen, joka puolestaan voi lyödä loven sellaisenkin osapuolen arvopaperisalkkuun, joka ei suoranaisesti ole ollut Deutsche Bankin kanssa tekemisissä. Asiasta päättävillä on siis painetta eristää ongelmat Deutsche Bankiin.

Johdannaiskaupassa keskiössä onkin vastapuolen antamat vakuudet. Mikäli vakuuksien laatu on hyvää ja niitä on riittävästi, ulkopuolisille ei teoriassa tulisi käymään mitenkään yhden markkinaosapuolen konkurssin seurauksesta. Mutta jos markkinoilla tapahtuu raju liike (jolloin tarvitaan lisää vakuuksia) tai vakuudet ovat esimerkiksi Deutsche Bankin obligaatioiden muodossa, tilanne voi olla toinen.

Hedge-rahastot siirtävätkin parasta aikaa salkkunsa pois Deutsche Bankista siinä toivossa, että muille palveluntarjoajille ei kävisi mahdollisen Deutsche Bankin konkurssissa mitenkään. Tartuntariski on kuitenkin suuri kun pitää mielessä, että Deutsche Bankin johdannaispositio on kymmenes koko maailman johdannaismarkkinoista.

Vakavaraisuus

Deutsche Bankin toinen ongelmavyyhti on kannattamattomuuden aiheuttamat ongelmat pankin vakavaraisuuden laadulle. Pankkitoiminnassa pankki lainaa asiakkaidensa talletuksia tarvitseville ja saa vaivasta korkoa. Pankkitoiminnan riskinhallinnan keskiössä on pankin vakavaraisuus. Siinä pankin lainanantoa rajoitetaan vaatimalla myönnettyä lainamäärää kohti 10,5-12,5 prosenttia omaa pääomaa.

Oman pääoman riittävyyttä seurataan hyvin monimutkaisten vakavaraisuuslaskelmien avulla. Erilaiset pankin myöntämät lainat kuluttavat pankin omia pääomia eri tavalla. Pankin erilaisessa muodossa oleva oma pääoma lasketaan vakuuslaskennassa hyväksi eri tavalla. Pankin intressi on saada mahdollisimman hyvää tuottoa omalle pääomalleen.

Vaikka Deutsche Bankilla on ilmeisiä ongelmia, tilanne Euroopassa näyttää vakuuslaskelmien pohjalta hyvältä.

Laskelmien ongelma

Pankkien vakavaraisuuksissa on kuitenkin yksi rakenteellinen ongelma. Pankit laskevat oman vakavaraisuutensa monimutkaisten sääntöjen pohjalta itse, ja ilmoittavat lopputuloksen Euroopan keskuspankille (järjestelmäkriittiset pankit) tai paikalliselle Finanssivalvonnalle. EKP:llä tai paikallisilla Finanssivalvojilla on käytännössä mahdoton selvittää antaako pankin tekemä vakavaraisuuslaskenta todenmukaisen kuvan pankin tilanteesta.

Pankit joutuvat esimerkiksi kattamaan ongelmalainojen (korkmaksu rästissä kolmen kuukauden ajalta) nimellisarvon 100 prosenttisesti omalla pääomalla. Tämä luonnollisesti alentaa oman pääoman tuottoa merkittävästi.

Pankilla on siis suuri kiusaus olla myöntämättä, että tietystä lainasta on tullut ongelmalaina. Lainaehdot voidaan lisäksi tarvittaessa “neuvotella uudestaan”. Voidaan esimerkiksi sopia, että lainanottajan ei tarvitse maksaa lyhennyksiä tai korkoja seuraavaan kymmeneen vuoteen. Näin ongelmalainaa “ei enää ole”. Tällä käytännöllä on kutsumanimi: “extend and pretend“.

Julkinen keskustelu

Kun talousviisastelijat keskenään kinastelevat Eurooppalaisten pankkien (ja Deutsche Bankin) tilasta, argumentit menevät helposti ristiin. Julkisten tilastojen (vakavaraisuuslaskelmien) valossa Euroopan pankkisektori seisoo vähintäänkin kohtuullisella pohjalla. Kriitikot suuntaavat katseensa kuitenkin vakavaraisuuslaskentakäytännön kykyyn kuvata pankkien tilaa todenmukaisella tavalla.

Järjestelmäkriittisten pankkien läpivalaisu parani kun EKP pari vuotta sitten teki kattavan arvion omaan valvontaansa tulevien pankkien osalta. Harjoituksessa eri maiden edustajat tutkivat kollegoidensa tekemiä tulkintoja eri pankkien vakavaraisuuslaskelmissa.

Loppupelissä  rajojenveto on kuitenkin edelleen häilyvää. Piru on vakavaraisuuslaskentojen yksityiskohdissa. Niitä on yhden pankin laskelmissa tuhansia. Ongelmiin joutuneen yrityksen laina voi yhdessä pankissa olla ongelma, toisessa terve.

Toimintaympäristö

Nollakorkoympäristön ja taantuman yhteisvaikutuksesta vakavaraisuuslaskelmien intressiristiriidat ovat syventyneet ja rajanveto vaikeutunut entisestään. Yhtälailla pankin omat virkamiehet ovat vakavaraisuuslaskelman tulkintoja tekemässä.

Deutsche Bankin paineet pääomittamiseen kasvaa päivä päivältä. Markkinoilta uutta pääomaa voi kuitenkin olla mahdoton saada. Veronmaksajienkaan rahoja tähän ei saisi polttaa äskettäin voimaan astuneen sijoittajavastuuta määrittelevän Direktiivin johdosta (Bank Recovery and Resolution Directive, BRRD).

Päivänvaloa kestävää, toimivaa ratkaisua ei siis ole näköpiirissä. Deutsche Bankia ei sellaisenaan voi päästää nurin. Pankin pilkkominen osiin ja EKP:n savuverholla mahdollistama julkinen apu lienee päätepysäkillä ratkaisu johon tartutaan. Ellei sitten tilanne mene ohi itsestään.

Pankin sidosryhmien osapuolilla (osakkeenomistajat, lainoittajat, johdannaisten vastapuolet, poliitikot jne.) on joka tapauksessa nyt hikiset oltavat. (Lue aiheesta lisää: Italian pankit, brexit ja sijoittajavastuu ).

Sijoitusrahastot

Monia rahastosijoittajia on myös huolestuttanut Deutsche Bankin tilanne. Pankin tavalliset sijoitusrahastot, jotka sijoittavat pääsääntöisesti suoraan fyysisiin osakkeisiin tai korkoinstrumentteihin, eivät kuitenkaan käytännössä voi mennä konkurssiin. Mikäli yleensäkin haluat välttää konkurssiriskiä, sijoita tällaisiin rahastoihin. Tieto siitä mihin rahasto sijoittaa löytyy useimmiten ”Factsheet” dokumentista, mutta viimeistään rahaston säännöistä. Deutsche Bankin rahastoista enemmistö on fyysisiä.

Synteettisten (enimmäkseen johdannaissopimuksiin sijoittavien) rahastojen ja sertifikaattien kohdalla (ETN:t) pitäisi selvittää vakuuden koko, laatu ja missä vakuutta säilytetään. Vakuus tulisi olla erillään pankin tai kolmannen osapuolen varoista, eli poissa näiden taseesta. Muuten sijoituskohteessa on (Deutsche Bank) vastapuoliriskiä. Tätä on vaikea todentaa. Siksi kiertäisin tällä hetkellä Deutsche Bankin synteettisiä rahastoja ja sertifikaatteja kaukaa (Lue aiheesta lisää: Rahaston konkurssiriski).

Miten konkurssi vaikuttaa sinuun?

Mikäli et käy aktiivisesti kauppaa johdannaisilla vaikutukset rajoittuvat lähinnä oman pankkisi konkurssiriskiin ja eläkerahojesi mahdolliseen maltilliseen hupenemiseen. Talletussuoja hoitaa useimpien kohdalla edellisen, jälkimmäisen vaikutukset riippuu siitä, miten isosti eläkeyhtiösi käy johdannaisilla kauppaa. Joka tapauksessa maltillinen, vakavarainen pankki on nyt kova juttu.

Pitkäjänteinen rahastosijoittaja on enimmäkseen turvassa kunhan ei ole sijoittanut Deutsche Bankin (tai muiden pankkien) liikkeeseen laskemiin synteettisiin rahastoihin tai sertifikaatteihin. Teoriassa tappiota voi syntyä myös fyysiseen rahastoon sijoittaneellekin (säilytyskuvioiden kautta), mutta pidän tätä hyvin epätodennäköisenä.

Nordnet ei ole aktiivinen markkinaosapuoli johdannaismarkkinoilla ja sen konkurssiriski on muutenkin pieni. Siinäkin tapauksessa asiakkaiden varat ovat turvassa.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Käydäksesi kauppaa pörssilistatuilla tuotteilla sinun on läpäistävä tietämystesti varmistaaksesi tuotteiden soveltuvuuden sinulle. Kaupankäynti pörssilistatuilla tuotteilla sisältää korkean riskin, joka ei sovi kaikille. Sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
12 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
30.09.2016 17:08

Väännätkö vielä rautalangasta. Jos omistan (Nordnetin kautta) esim. db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF ja Deutsche Bank menee konkurssiin; niin mitä tässä tapauksessa käy?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
30.09.2016 21:22

Onneksi valitsit helpon vaihtoehdon, tuohon osaa muutkin vastata kuin Paasi.

DB:n mennessä konkurssiin rahaston arvo putoaa vähintään sen verran, mikä oli rahaston omistamien DB:n osakkeiden arvo hetkeä aikaisemmin. Tosin voi olla, että DB tiputetaan pois indeksistä jo sitä ennen, ja hyvällä tuurilla rahasto ehtii myydä omistuksensa hintaan 1 c/kpl ennen konkurssia. Pienen välituumauksen jälkeen rahaston hallinnointi siirtyy Santa Claus -rahastoyhtiölle, ja rahaston nimi muuttuu muotoon “SC Euro Stoxx 50 UCITS ETF”. Nordnetin listoilta rahaston löytää jatkossa nimellä “sC54ööZZ66-F50”.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
02.10.2016 22:05

Itseni olen tuota samaa miettinyt. Ensinnäkin asia riippuu siitä onko tuo etf fyysinen vai synteettinen. Synteettinen etf ei omista siihen kuuluvia osakkeita vaan johdannaisia. Tämä tarkoittaa että voit menettää rahasi. Mikä vastapuoliriski esimerkiksi konkurssi tapahtuu. Jos taas on omista fyysistä etf:ää se omistaa osakkeet suoraan ja pankin pitäisi pitäisi säilyttää ne erillään omista rahoistaan, joten konkurssitilanteessa osakkeet siirtyvät etf-osuuksien omistajille. Esimerkiksi Lehmän brothersilla oli kirjanpidot sekaisin eikä pesää ole käsittääkseni vieläkään selvitetty. Summa summarum, jos on fyysinen etf niin ei syytä paniikkiin.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
03.10.2016 13:45

Tuo mainitsemasi rahasto (DXET) on fyysinen, eikä siinä siksi ole samanlaista vastapuoliriskiä kuten synteettisissä rahastoissa.

Nordnetin kuluttomien kuukausisäästörahastojen kohdalla on sarake “F/S”, jossa F tarkoittaa fyyisistä ja S synteettistä rahastoa.

Nimetön
Nimetön
01.10.2016 12:03

Kiitos Martinille toiveeni toteuttamisesta, oli sitten tietoista tai sattumaa! Olisi jotenkin kuvaavaa että USA:n mätä oikeusjärjestelmä jättikorvauksineen kaataisi koko maailman finanssijärjestelmän. Ehkäpä valkoisesta talosta tuli telefaxia DOJ:hon kun hedge-rahastot alkoivat vetää DB:sta johdannaisiaan, että nyt saatana ette kaada maapallon finanssijärjestelmää juuri kun meidän pitäisi kansalle osoittaa miten hyvin Obama on asiat hoitanut. Ihan kuin tuollaisen valheen syöttämisessä ei muuten olisi tarpeeksi työtä. Se jotenkin minua ihmetyttää, että jos DB:lla voi olla 46 tai 75 triljoonaa(!!!) johdannaisia samaan aikaan, miten isoja riskejä ja voittoja tuo johdannaisbisnes oikein tuo. Jim Rickards on kirjoittanut ja puhunut, että seuraavilla 3 tempulla finanssijärjestelmä muuttuisi venäläiseksi… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
03.10.2016 13:40

Ei tuon ongelman raktaisu ole vaikea, ratkaisusta päättäminen tuottaa vaikeuksia.

Itse asia Erkki Liikasen johtama ryhmä on raportissaan (https://goo.gl/5rxfnx) jo monta kuunkiertoa sitten ehdottanut miten tuon homman voisi hoitaa.

Nimetön
Nimetön
01.10.2016 17:52

Terve, jos et pahastu, kirjoituksesi käsitteli kovasti jo eri paikoissa toisteltuja asioita. Itseäni vaivaa se, että miten @£$%&:ssä tähän on taas kerran päästy. Basel I on kai v:lta 1988? EKP, VM:t, kauppakorkeat jne. ovat täynnä väkeä, joka yleensä alkaa miettiä palokunnan perustamista suurpalon jälkeen – Wahlroosin tapaisten tyyppien vastustaessa kaikkea sääntelyä

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
01.10.2016 18:09

Onko Wahlroos avoimesti vastustanut pankkien säätelyä? Piti ihan googleen laittaa hakuun ja löysin yhden pienen uutisen, jossa hän kertoo pankkisäätelyn olevan todella iso kuluerä ja hyödyttävän alan isoimpia pelureita (toteaa jopa tämän tarkoittavan häntä itseään). Yllä oleva ei ole mikään mielipide tai kannanotto, sääntely ja loppumattomat lisääntyvät viranomaisvelvoitteet nimenomaisesti tuhoavat yrittäjät ja pienyritykset. Vain isoimmilla jäteillä, ala kuin ala, on varaa hankkia armeijallinen juristeja ynnä muita tanssimaan ripaskaa rosvopoliitikkojen leikkipöytiin joidenkin SAK:n ihramahojen kanssa. Tämä on pankkialalla nimenomaan käsittääkseni tapahtunut ja isot pankit ovat maailmassa todella isoja. Niin isoja että ne kääntyvät alkuperäistä tarkoitustaan vastaan. Ja sääntelylle käy kuten sille… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
03.10.2016 00:03

“tanssimaan ripaskaa rosvopoliitikkojen leikkipöytiin joidenkin SAK:n ihramahojen kanssa.” Tuollekin löytyy varmaan lähde Googlesta? Mitähän SAK:lla on DB:n kanssa tekemistä?

Nimetön
Nimetön
03.10.2016 00:32

Nordnetin kuukausi säästöohjelmassa on monia Deutsche Bankin ETF tarjolla. Siis Nordnet on valinnut juuri nämä asiakkailleen. Ymmärtääkseni monet niistä ovat synteettisiä ETF. Mikä riski niissä on, jos Detsche Bank kaatuu? Mitkä ovat synteettisä ETF kuukausisäästöohjelmassa? Se ei näy niin helposti.

Voisitteko valaista tilannetta minulle. Kiitos.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
03.10.2016 13:37

Kuten tuossa “Rahaston konkurssiriski” -blogissa totean (https://goo.gl/YXXQSD), synteetisiä rahastoja on hyvä välttää.

Nordnetin kuukausisäätämiskohteiden listalla (https://goo.gl/9daqkV) sarakkeessa F/S on merkintä siitä, onko kyseinen rahasto synteettinen (S) tai fyysinen (F).

Itse en olisi valinnut noita synteettisiä tuonne ollenkaan, mutta minkäs teet.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
09.10.2016 14:50

Tympeää että Nordnetin ETF-mallisalkku sisältää juurikin näitä synteettisiä. Menin halpaan. Nyt ETF:ien fyysisiksi vaihtamisesta syntyy kohtuuttomat kulut pienillä omistuksilla.