Cramo ei vieläkään vakuuta

Cramolla oli 11.9.2012 pääomamarkkinapäivä, jossa yhtiö läpivalaistiin kiitettävällä tavalla. Päivän tärkein anti olivat uusittujen taloudellisten tavoitteiden julkistaminen. Kannattavuutta kuvaavissa tavoitteissa tunnustetaan nyt, että Cramo on hyvin syklinen yhtiö ja että aikaisempien tavoitteiden saavuttaminen oli kovin haasteellista. Uutta on myös, että yhtiö painottaa osingonjakoa aiempaa selvemmin – mahdollisesti pääomistajan toivomuksesta. Tähän asti Cramo on luvannut maksaa osinkoina omistajilleen noin kolmasosan konsernin vuosittaisesta tuloksesta. Nyt tavoitteena on maksaa noin 40 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

Yhtiön tärkein kannattavuutta mittaava tunnusluku on EBITA-prosentti. EBITA saadaan kun liikevoittoon lisätään yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset. Tämä luku verrataan liikevaihtoon. Erittäin heikkona vuotena 2009 EBITA-prosentti oli vain 3,9 prosenttia nousten 7,0 prosenttiin vuonna 2010 ja 10,5 prosenttiin vuonna 2011. Aiempi tavoite ylittää vuosittain 15 prosenttia tuntui näihin toteutuneisiin lukuihin nähden sangen haasteelliselta. Nyt tavoitteena on päästä samaan suhdannesyklin keskiarvona, mikä on aiempaa helpompaa, mutta joka kyllä edellyttää erinomaista tuloksentekokykyä suhdannehuippujen aikana.

Myös toisen kannattavuutta mittaavan tunnusluvun eli oman pääoman tuottoprosentin tavoitetta on reivattu alaspäin. Senkin osalta piti aiemmin päästä vuosittain yli 15 prosentin, nyt 12 prosentin ylitys riittää ja sekin suhdannesyklin keskiarvona. Molempiin tavoitteisiin on vielä pitkä matka, sillä oman pääoman tuottoprosentti oli negatiivinen vuosina 2009 ja 2010. Viime vuonna päästiin vaatimattomasti 5,4 prosenttiin. Optimisti ehkä toteaisi tähän, että tavoitteet osoittavat, että yhtiö uskoo voivansa parantaa kannattavuuttaan tuntuvasti lähivuosina. Onkohan näin?

Alkuvuonna Cramo pääsi 11,4 prosentin EBITA-prosenttiin ja 6,8 prosentin tuottoon omalle pääomalle. Osakekohtainen tulos kahden vuosineljänneksen jälkeen oli vain 0,16 euroa. Tosin kolmas vuosineljännes on normaalioloissa vuoden paras ja neljäskin kvarttaali kohtuullinen, joten lienee lupa odottaa viime vuotisen tuloksen (0,60 euroa) ylitystä. Paljon on kuitenkin kiinni kurottavaa ja rakennusalan näkymät eivät ole erityisen lupaavat.

Nettovelkaantumisasteen osalta tavoitellaan enintään 100 prosenttia eli sama kuin aikaisemmin. Viime vuoden merkintäetuoikeusannin ansiosta tähän tavoitteeseen on jo päästy, sillä nettovelkaantumisaste aleni viime vuonna 79 prosenttiin, missä pysyttäneen myös kuluvana vuonna. Cramo oli aiemmin ylivelkaantunut, mikä finanssikriisin oloissa oli melkoinen riskitekijä. Näiltä osin tilanne on nyt hallinnassa.

Yhtiö pyrki aiemmin kasvamaan vuosittain yli 10 prosenttia. Uusi tavoite on vähemmän läpinäkyvä: Cramo odottaa kasvavansa markkinoita nopeammin. Markkinoiden kasvu perustuu alan 50 suurimman eurooppalaisen yhtiön keskimääräiseen kasvuun, joka julkaistaan The International Rental News –nimisessä aikakauslehdessä.

Viime vuosien osingonjako on ollut aneemista. Vielä vuonna 2007 sekä tulos että osinko olivat hyviä. Kolmen erittäin huonon vuoden jälkeen päästiin viime vuonna 0,60 euron osakekohtaiseen tulokseen ja 0,30 euron osinkoon, jota ei voi pitää tyydyttävänä ottaen huomioon myös viime vuoden annin merkintähintaa 10,50 euroa. Kuluvan vuoden kolmannen vuosineljänneksen tulos ratkaissee, onko Cramolla edellytyksiä tarkistaa osinkoaan ylöspäin ensi keväänä.

Vaikka Cramon viime vuosien talousluvut eivät ole ilahduttaneet osakkeenomistajia, yhtiössä näyttää kuitenkin olevan vahvaa uskoa tulevaisuuteen ja pääomamarkkinapäivän sektorikatsaukset olivat tässäkin suhteessa informatiivisia. Yhtiö on kokenut valtavan muodonmuutoksen lyhyessä ajassa: vielä vuonna 2005 käytännössä puhtaasti kotimaassa toimiva yhtiö tunnettiin nimellä Rakentajain Konevuokraamo, nyt Cramoksi muuttuneena sillä on toimintaa 14 maassa ja se oli viime vuonna alan toiseksi suurin yhtiö Euroopassa ranskalaisen Loxamin jälkeen. Tosin Cramolla on erittäin kova kotimainen kirittäjä Ramirentissä, jolta alkuvuosi sujui mallikkaammin kuin Cramolla.

Cramo ansaitsee yhden kunniamaininnan. Jokaisen vuosineljänneksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa jaettava aineisto menneen kauden kehityksestä on pörssiyhtiöiden ehdottomasti korkealuokkaisimpia ja selkeimpiä. Tilaisuuksiin osallistuvat ovat erittäin hyvin selvillä siitä, miten yhtiö menestyy ja mistä mahdolliset kipupisteet löytyvät.

Omistamme Cramon ja Ramirentin osakkeita.

Kim Lindström

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:
 
Kaapo17 Syyskuu, 2012

Aika usein huomaan sijoittajien salkuissa olevan sekä Cramoa,että Ramirentiä,enkä oikein ymmärrä,miksi molempia.Eivätkö ne kuitenkin liiku aikalailla samoin syklien sisällä?Voisitteko selventää syyn tähän(vrt. Telia ja Elisa,joista yleensä omistetaan jompaa kumpaa)?

Juha17 Syyskuu, 2012Nyt en ymmärrä Kaapon logiikkaa. Jos haluaa sijoittaa konevuokraukseen, niin eikö hajautuksen kannalta ole ihan ok sijoittaa yhden sijasta kahteen yhtiöön? Jos toinen pärjäisi silloin, kun toinen ei. Ja aina on silloin mukana siinä paremmin pärjäävässäkin, jos kahdesta valitaan…. :-)

Nimimerkki: “Elisaa ja Soneraa salkussa, kummalla soitan…?” :-)

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit