Componenta rahankeräyksellä kuiville?

Componenta on aloittanut laajan ja erikoisen rahoitusjärjestelyn, jossa on mielenkiintoisia piirteitä. Taustalla on yhtiön tukala rahoitustilanne, jota kuvaavat esimerkiksi ensimmäisen vuosipuoliskon lopun varsin poikkeukselliset tunnusluvut. Omavaraisuusaste oli vain 17,9 prosenttia ja net gearing peräti 282 prosenttia. Kun myös yhtiön maksuvalmius on ollut heikko, oli ryhdyttävä toimenpiteisiin lisäpääoman keräämiseksi sekä lainaehtojen lieventämiseksi. Jo viime perjantaina yhtiö toteutti 15 miljoonan euron suunnatun annin rajatulle määrälle sijoittajia. Niiden joukossa olivat pääomistajista toimitusjohtaja Heikki Lehtosen yhtiö Högfors-Trading sekä Erkki Etolan Etra Capital. Lisäksi ainakin Mandatum ja Ilmarinen merkitsivät osakkeita.

Suunnatussa annissa merkitsijöille tarjottiin osakkeita euron kappalehintaan. Merkintähinta on varsin edullinen verrattuna viime perjantain päätöskurssin 1,47 euroon tai edellisen päivän päätöskurssiin 1,63 euroon. Teoriassahan merkitsijät voisivat välittömästi myydä osakkeensa voitolla. Todellisuudessa edullisuus on hieman kyseenalainen yhtiön rahoitustilanteen vuoksi. Yhtiön oli pakko saada nopeasti uutta pääomaa, joten rutiiniluonteinen maininta siitä, että osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle oli yhtiön kannalta ”painava taloudellinen syy” ei tällä kertaa ollut kuollut kirjain. Monessa suunnatussa annissa ollaan liiankin innovatiivisia sen suhteen, mikä kelpaa painavaksi syyksi. Pääsäännön pitäisi edelleen aina olla, ettei osakkeita koskaan tarjota alihintaan muille kuin osakkeenomistajille ja vieläpä kaikille samassa suhteessa kuin heillä on ennestään osakkeita.

Componentan tapauksessa arvostelua lievittää myös 8.9.–12.9.2014 välisenä aikana järjestettävä suunnattu anti, jossa yleisölle tarjotaan enintään 53 miljoonaa osaketta samalla euron kappalehinnalla ja jossa vanhoilla omistajilla on osittainen etuoikeus uusiin osakkeisiin mahdollisessa ylimerkintätilanteessa. Tämä antiesitys hyväksyttäneen 5.9.2014 pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Antiehdot ovat kuitenkin varsin erikoisia, sillä yhtiön joukkolainojen omistajilla on myös mahdollisuus merkitä osakkeita. Velkasijoittajien merkintähinnat ovat kuitenkin 1,30 euroa, 1,60 euroa tai 2,00 euroa joukkolainan etuoikeusasemasta riippuen. Korkein merkintähinta peritään vuosien 2009 ja 2010 pääomalainojen sekä vuosien 2012 ja 2013 hybridilainojen omistajilta.

Todellisuudessa merkintähintojen jyvittäminen voidaan tulkita näiden joukkolainojen osittaisena leikkauksena. Osa velkasijoittajista on sitoutunut vaihtamaan lainansa osakkeiksi, joista 76 prosenttia menee heille. Kun velkasijoittajien merkinnät hyväksytään täysimääräisesti myös ylimerkintätilanteessa, muille merkitsijöille saattaa jäädä liian vähän osakkeita kysyntään nähden. Käteisellä maksettava alhainen merkintähinta vetänee pörssikurssia pikku hiljaa alaspäin, joten kurssihyöty tuskin jää läheskään niin suureksi kuin miltä vielä tänään näyttää. Toisaalta on myös muistettava, että rahoitusjärjestely kokonaisuudessaan helpottaa tuntuvasti yhtiön tilannetta. Toimenpiteiden seurauksena yhtiön korollisten velkojen keskimaturiteetti pitenee noin vuodesta 4,5 vuoteen.

Kun sijoittaja miettii mahdollista osallistumista antiin, on hyvä tiedostaa, ettei kyseessä ole mikään arvo-osake. Viiteen vuoteen yhtiö ei ole pystynyt maksamaan osinkoa. Molemmat suunnatut annit johtavat lisäksi osakekannan merkittävään laimentumiseen, sillä osakkeiden lukumäärä voi nousta 29,3 miljoonasta osakkeesta 97,3 miljoonaan osakkeeseen, mikäli kaikki uudet osakkeet käyvät kaupaksi.

Laajemminkin kuin Componentan tapauksessa olisi mielenkiintoista pohtia minkälaisille sijoittajille tarjotaan mahdollisuus osallistua suunnattuihin anteihin silloin kun tarjotaan osakkeita alihintaan tai mahdollisesti muita etuja. Tällaisia voisivat olla pääseminen mukaan merkitsijäksi pääoma- ja hybridilainoihin, joille tunnusomaista on varsin korkea korko. Näiden lainojen etuoikeusasema on heikompi kuin muiden joukkolainojen mutta kuitenkin parempi kuin osakkeiden. Lisäksi nämä lainat syövät samasta kuormasta kuin osakkeet eli yhtiön vapaasta omasta pääomasta ja heikentävät siten yhtiön osingonmaksukykyä.

Suunnatut annit ovat hallinnollisesti kevyempiä, nopeampia ja halvempia järjestää kuin merkintäetuoikeusannit, jos ne suunnataan enintään sadalle sijoittajalle. Tästä syystä yhtiöt suosivat niitä pääomanhankinnassaan. Suunnatut annit eivät kuitenkaan yleensä ole osakkeenomistajien edun mukaisia. Aspo on kuitenkin hoitanut suunnatut pääomanhankinnat erittäin tyylikkäästi, josta monet muut yhtiöt voisivat ottaa oppia. Vaikka Aspo muiden yhtiöiden tapaan markkinoi suunnattuja anteja korkeintaan sadalle sijoittajalle, yhtiö on samalla ilmoittanut pörssitiedotteella aikomuksestaan hankkia pääomia, joten halukkaat ovat voineet ilmoittaa kiinnostuksestaan järjestäjälle. Aspolla on ollut tapana myös suosia osakkeenomistajiaan allokaatiossa.

Etuisuuksien tarjoaminen rajatulle sijoittajajoukolle ja järjestelyn nopeus ei välttämättä kuitenkaan ole kokonaisuudessa kannattavin vaihtoehto yhtiön omistajille, vaikka kulut olisivatkin huokeammat. Kokonaisuus saattaa osoittautua huomattavasti kalliimmaksi. ThyssenKrupp myi omistamansa Outokummun osakkeet rajatulle sijoittajajoukolle 87 prosentin alennuksella viime vuoden lopulla (ks. Perin outo suurkauppa Outokummun osakkeilla ja Ihmetystä riittää Outokummun suurannista).

Kauppa on jaksanut ihmetyttää meitä. Outokummun johto on kiistänyt, että sillä olisi mitään tekemistä osakekaupan kanssa. Kun ilmaisia lounaita ei ole olemassa, voi ihmetellä kuka rahoitti osakkeiden alennuksen. Toinen kysymys, joka saa vielä vähemmän huomiota, on, että millä perusteella rajattu sijoittajajoukko valikoituu. Outokummun osakkeita myydessä olisi olettanut, että niitä tarjotaan mahdollisimman suurille sijoittajille, joilla on mahdollisuus ostaa suuria määriä kun kaupan oli melkein kolmasosa Outokummun osakekannasta. Suomen kaikista rahastoperheistä vain kaksi pikkutekijää, Visio (kaksi rahastoa) ja säästöpankit (neljä rahastoa), pääsivät osalliseksi tästä edusta. On mielenkiintoinen yksityiskohta, että Vision toimitusjohtajan veli on Outokummun johtoryhmän jäsen.

Omistamme Aspon ja Outokummun osakkeita.

Kim ja Tom Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
21.08.2014 09:14

Nuo hybridilainat tekevät tilanteen mielenkiintoiseksi. Ehtojen mukaan lainojen korot ovat nyt vähintään 12% p.a, ja vaikka viime keväältä Componenta jätti koron maksamatta ja maksaa koron tulevaisuudessa kun jaksaa, niin annin jälkeisen parantuneen kassan kanssa sijoittajalle tuollainen 12% tuotto on varmempi kuin ennen. Riski on mielestäni varsin pieni sijoittajalle, joka ei vaihda hybridejä osakkeiksi vaan tyytyy lainaehtojen mukaiseen 12% korkoon p.a.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
06.09.2014 10:27

JVK-lainojen ehtomuutoksessa ja hybridilainojen 50% leikkauksessa (jos merkitsee osakkeita) näkyy se,että Componenta on pankkien armoilla – tämä ei voi olla kenellekään yllätys. 2013 pääomalaina muutettiin ns. PIK-lainaksi, korko maksetaan vasta erääntyessä. Koron lasku 2%:iin on pankkien sanelema ja edustaa ko.pääomalainan haltijoiden osallistumista “talkoisiin”.

Parempi näinkin kuin 100% leikkaus Componentan konkurssissa.

Nimetön
Nimetön
21.08.2014 14:47

Kaikista erikoisinta tässä Componentan tapauksessa on se että laina-osuuksien haltijoille ehdotetaan järjenvastaisia ja todella rajuja heikennyksiä 2.3.2017 lainojen ehtoihin. Ehdotuksen mukaan 10,75% korko laskee 2%:iin, lainan takaisinmaksuvuosi muuttuu 2017:sta 2019:ään ja lisäksi korkoja ei makseta vaan ne pääomitetaan maksettavaksi lainan takaisinmaksun yhteyteen. JVK sijoitaja jäisi siis yhtiön ”vangiksi” epäedullisilla ehdoilla. Tällä kait yritetään pakottaa heitä konvertoimaan lainaa osakkeiksi. Ehdot ovat sellaisia että kukaan järkevä sijoittaja ei suostuisi niihin. Varsinkaan nyt kun yhtiö on jo saanut uutta omaa pääomaa ja vielä saamassa sitä seuraavassa annissa lisää. Käytännössä asia kuitenkin runnottaneen läpi ensi maanantaina pidettävässä lainaosuuksien haltijoiden kokouksessa. Jos joku lainaosuuksien haltijoista… Lue lisää >>