Asiakastieto pörssitaipaleelle

Perjantaina 27.3.2015 saimme pitkästä aikaa aidon tulokkaan pörssin päälistalle, kun Asiakastieto Groupin noteeraus alkoi. Koko 2000-luvun aikana kehitys on näiltä osin ollut alavireinen First North –listan viimeaikaisesta vilkastumisesta huolimatta, sillä pörssistä on poistunut paljon enemmän yhtiöitä kuin on saatu uusia tilalle. Lisäksi huomattava osa “uusista” pörssiyhtiöistä ovat vanhoja tuttuja, toisin sanoen aikaisempien pörssiyhtiöiden liiketoimintayksikköjä.

Mikäli rinnakkaislistausta Helsingistä hakeneita ruotsalaisia (Endomines ja Sotkamo Silver) ei oteta huomioon, aidosti uusia pörssitulokkaita ovat viime vuosina olleet Restamax ja Orava (2013), Aktia ja Talvivaara (2009), SRV (2007) sekä FIM Group, Ahlstrom ja Salcomp (2006). Näistäkin osa on jo ehtinyt poistua pörssistä. Tämän lisäksi on syntynyt useita yhtiöitä jakautumisten yhteydessä. Itsenäistyttyään ne tuntuvat ”oikeilta” pörssiyhtiöiltä, vaikka ovat tavallaan olleet koko ajan kuvioissa mukana. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi Caverion, Cargotec, Munksjö, Neste Oil, Oriola, Outotec, Tikkurila ja Valmet. Tämän vuoden toinen päälistalle pyrkijä, Bittium, syntyy niin ikään diffuusiossa kesäkuun lopussa irtaantuessaan Elektrobitistä.

Vuoden 2015 ensimmäinen pörssitulokas Asiakastieto Group on yksi Suomen johtavista yritys- ja kuluttajatietopalveluiden tarjoajista. Yhtiö pitää itseään Suomen markkinajohtajana luottotietopalveluissa. Asiakkaisiin kuuluu rahoituslaitoksia, vakuutusyhtiöitä, teleoperaattoreita sekä kaupan alan yrityksiä. Yhtiö on suhteellisen pieni, sillä liikevaihto oli viime vuonna 41 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa oli vuoden 2014 päättyessä 148.

Ennen maaliskuussa toteutettua osakemyyntiä (ja henkilöstölle suunnattua pientä osakeantia) kaikki Asiakastiedot osakkeet olivat luxemburgilaisen AKT Holdingsin omistuksessa. Tämän yhtiön taustalla vaikuttaa Investcorp Bank, joka on Bahrainin pörssissä noteerattu kansainvälinen investointipankki. Asiakastiedon listautumisen yhteydessä AKT Holdings irtaantuu lähes kokonaan yhtiöstä.

Asiakastiedon aikaisempi hieman erikoinen omistuskuvio lienee syynä siihen, että myös yhtiön tilinpäätökset poikkeavat totutuista. Vielä vuonna 2013 yhtiön oma pääoma oli vahvasti negatiivinen ja pitkäaikaiset varat koostuivat lähinnä liikearvosta. Yhtiö muutti pääomarakennettaan ja uudelleenrahoitti velkansa vuoden 2014 lopussa. Rahoitusjärjestelyn seurauksena pitkäaikaiset velat pienenivät kolmasosaan ja omasta pääomasta tuli plusmerkkinen 65 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste on nyt hyvällä tasolla, 47 prosenttia, ja nettovelkaantumisastekin tyydyttävä, 96 prosenttia.

Liikevoittotasolla yhtiö on erittäin kannattava, mutta aiemman ylisuuren velkaantuneisuuden aiheuttamat rahoituskulut ovat johtaneet tappiolliseen nettotulokseen viime vuosina. Yhtiö ilmoittaa itse viime vuoden oikaistun liikevoittomarginaalin olleen peräti 45 prosenttia. Myös vapaa kassavirta on varsin hyvällä tasolla. Asiakastiedolla pitäisi siten olla kovastikin osingonmaksukykyä. Yhtiö lupaa jatkossa jakaa vähintään 70 prosenttia osinkoa tilikauden voitosta ottaen kuitenkin huomioon liiketoiminnan kehitys ja investointitarpeet.

Kun vanha omistaja luopuu omistuksestaan, herää aina epäluulo myyntihinnan tasosta. Myyjä tuntee yhtiön paremmin kuin ostaja eikä myyjällä ole syytä harjoittaa hyväntekeväisyyttä ostajien hyväksi. Tuntematta myyjän vaikuttimia luopuessaan yhtiöstä monet havainnot näyttävät viittaavan siihen, että myös ostajan etua on ajateltu.

Tarjoukseen sisältyi suurehko henkilöstöanti, joka olisi enimmillään voinut koostua 150.000 osakkeesta. Henkilökunta merkitsi 102.178 osaketta hintaan 13,275 euroa, mikä oli muiden maksama merkintähinta 14,75 euroa vähennettynä verottajan sallimalla 10 prosentin alennuksella. Luonnollisesti yhtiön ei kannata suututtaa henkilöstöään tarjoamalla ylihinnoiteltuja osakkeita. Vakuuttavaa oli johdon sitoutuminen henkilöstöantiin. Sen osuus henkilöstömerkinnöistä oli 82 prosenttia.

Kuten listautumisanneissa on tapana, Asiakastiedon osakemyynti koostui kahdesta osasta, yleisömyynnistä ja instituutiomyynnistä (tavallisesti kyse on yleisöannista ja instituutioannista). Yleisömyynnissä joutui heti maksamaan täyden hinnan koko merkintätoivomuksestaan ns. merkintävarausmaksuna (tässä tapauksessa etukäteen määritellyn hintahaarukan enimmäismäärän 15,50 euron mukaan) riippumatta siitä, leikataanko merkintä tai ei. Kun lopulliseksi hinnaksi tuli 14,75 euroa, osa merkintävarausmaksusta palautetaan.

Instituutiomyynnissä, jossa merkinnän alarajana oli Asiakastiedon tapauksessa 10.001 osaketta, merkintä maksetaan vasta, kun tiedetään, minkä verran osakkeita on saanut. Yleisöannista poiketen turhaa rahoitustarvetta ei siis ole, koska varausmaksua ei peritä. Tämä johtaa käytännössä yleisömyynnistä poiketen inflatoituihin merkintöihin. Mikäli sijoittaja odottaa roimaa ylimerkintää, hänen kannattaa pyytää paljon enemmän osakkeita kuin mitä todellisuudessa haluaisi, jotta pääsisi merkintöjen leikkauksen jälkeen toivomaansa määrään. Instituutiomyyntiin ei osallistu pelkästään institutionaalisia suursijoittajia. Joukossa on myös yksityissijoittajia, sillä varainhoitoyrityksillä on tapana niputtaa asiakkaidensa merkintätoivomukset yhdeksi kokonaismerkinnäksi instituutioanneissa.

Yleisömyynnissä merkintä heijastaa sijoittajan todellista maksukykyä ja kiinnostusta yhtiötä kohtaan. Koska rahaa ladotaan heti pöydälle, olisi kohtuullista, että yleisöanteihin (tai yleisömyynteihin) osallistuvat merkitsijät asetettaisiin ylimerkintätilanteessa etusijalle instituutioanteihin osallistuvien kustannuksella. Luonnollisesti kaikkein oikeudenmukaisin ratkaisu olisi, että myös instituutiot joutuisivat heti paljastamaan todellisen halukkuutensa, jolloin kaikkia kohdeltaisiin samalla tavalla ja saisimme kuvan listautuvan osakkeen todellisesta alkukysynnästä.

Asiakastiedon ilmoituksen mukaan yhtiön osakemyynti ylimerkittiin moninkertaisesti. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa yleisömyynnin osalta. Etukäteen yleisölle tarjotuista 1.200.000 osakkeesta kaupaksi meni 1.043.591 osaketta, minkä seurauksena kaikki yleisömyyntiin osallistuneet saivat poikkeuksellisesti merkintänsä hyväksyttyä ilman minkäänlaista leikkuria. Ilmeisesti instituutiot olisivat halunneet paljon enemmän osakkeita kuin niille allokoidut 10.456.409 osaketta. Merkintätoivomusten inflatoinnin vuoksi emme tosin tiedä, kuinka suuri todellinen ylimerkintä olisi ollut. Mainittujen osakkeiden lisäksi osakemyynnin järjestäjillä on ylikysyntätilanteiden kattamiseksi oikeus myydä vielä 1.725.000 osaketta ns. lisäosakeoption nimikkeellä.

Yhden päivän kurssikehityksen perusteella osallistuminen Asiakastiedon osakemyyntiin ei ainakaan tuottanut pikatappiota, koska perjantain päätöskurssi oli 15,24 euroa eli noin kolme prosenttia merkintähintaa korkeampi. Kurssikehitys ei ole kuitenkaan välttämättä aivan aito, koska osakemyynnin pääjärjestäjällä Danske Bankilla on 30 päivän aikana oikeus suorittaa ns. vakauttamistoimenpiteitä, jotka vaikuttavat osakkeen kurssikehitykseen.

Omistamme osakkeita kaikissa yllä mainituissa kotimaisissa pörssiyhtiöissä paitsi Elektrobitissä, Oravassa, Restamaxissa ja Talvivaarassa. Osallistuimme myös Asiakastiedon osakemyyntiin.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
31.03.2015 17:32

onko joku ihan syykin miksette EB:tä omista? 😀