Jukka Oksaharju
Arvo-osakkeet Helsingin ja New Yorkin pörsseissä – löytyykö sellaisia vielä? Kysyin edellisen blogimerkintäni otsikossa, onko arvosijoittaminen kuollut. Tämänkertaisessa blogissa tarkastelen klassisen arvosijoittajan osakeseulontamenetelmiä nykyhetken markkinatilanteessa. Mihin yhtiöihin arvosijoittamisen oppi-isä Benjamin Graham tutustuisi erityisen tarkasti?
Benjamin Grahamin filosofiassa etsitään järkevänhintaisia kohteita yksistään yhtiön nykyomaisuuden ja -tuloksen valossa. Arkielämän tunnuslukumaailmasta Graham tarkastelee p/b- ja p/e-lukuja, joiden tulee olla matalahkoja. Toisin sanoen grahamilainen ”klassinen arvosijoittaja” rohkaistuu lähestymään ostonappia ainoastaan markkinatilanteessa, jolloin osakkeen hinta on maltillisillakin yhtiön liiketoiminnan ennusteilla mitattuna huokea tai kohtuullinen.
Graham voi joustaa yksittäisen tunnusluvun maksimiarvosta, jos p/e- ja p/b-lukujen kertolaskun vastaus eli tulo – ns. Grahamin luku – saa korkeintaan arvon 22,5. Seuraaviin taulukoihin olen koonnut mekaanisesti sekä Helsingin pörssin suurehkojen yhtiöiden matalimmat ja korkeimmat Grahamin luvut että myös New Yorkin pörssin 25 suuryhtiön osalta vastaavat yhtiölistat. Kyse on tilastollisista otoksista, jotka eivät sisällä subjektiivista analyysiä, kehotusta, neuvoa tai suositusta.
Mukana tarkastelussa ovat vain positiivisen tuloksen vuonna 2019 tehneet yhtiöt. Poissa ovat myös pörssilistan melko tuoreet nimet Metso Outotec ja Neste. Tarkastelussa arvostuskertoimet on laskettu kuluvan viikon maanantain päätöskursseilla sekä vuoden 2019 lopun osakekohtaisella omalla pääomalla ja osakekohtaisella tuloksella. New Yorkin pörssin yhtiöiden osalta osakekohtainen tulos on edellisten 12 kuukauden tulos ja oma pääoma vastaa viimeisimmän kvartaalin päätöshetken tilannetta.
Arvo-osakkeet, Graham ja Helsingin pörssin suurehkot yhtiöt
Helsingin pörssin suuryhtiöistä vain Fortum, Nordea, UPM-Kymmene, Kemira ja Cargotec täyttävät lokakuun puolivälin tienoilla Grahamin luvun vaatimuksen. On syytä huomata, että tämä edustaa vain yhtä mahdollista tapaa seuloa potentiaalisia ostokohteita kunkin sijoittajan omatoimiseen jatkotarkasteluun, eikä mekaaninen listaus yksistään riitä sijoituspäätöksen perusteeksi. Esimerkiksi nyt listalta löytyvä Nordea on ollut listalla jo vuosien ajan, mutta sen tuotto on jäänyt keskeisillä mittareilla selvästi indeksiäkin heikommaksi. Grahamin lukuun pohjautuva lista ei siis takaa tulevia tuottoja.
Grahamin luvulla halvimmat arvo-osakkeet:
Vastaavasti Helsingin pörssin suurehkojen yhtiöiden korkeimmat Grahamin luvut löytyvät osakkeilta, jotka ovat tehneet viime aikoina jopa kaikkien aikojen kurssiennätyksiä. Grahamilainen klassinen arvosijoittaminen ei siis ole tuottanut erityisen hyvin lähihistoriassa, vaan pikemminkin ”hintavista laatuyhtiöistä” on tullut “entistäkin kalliimpia”.
Grahamin luvulla kalleimmat:
Peruutuspeiliin katsellen on toki helppoa tehdä havaintoja, mutta sijoittajan kannalta kysymys kuuluu: palaako grahamilaisen arvosijoittamisen kulta-aika vai onko matala korkotaso muuttanut pysyvämmin markkinoiden logiikkaa kannattavien kasvuyhtiöiden eduksi? Matalan koron vuoksi nimittäin – ainakin teorian tasolla – yhä kauempanakin olevalla tulevaisuuden kannattavalla kasvulla on selvää nykyarvoa.
Arvo-osakkeet, Graham ja New Yorkin pörssin suuryhtiöt
Seuraavissa kahdessa taulukossa on vastaavalla logiikalla listat New Yorkin pörssin Grahamin luvuista. Suomalaisotoksen tavoin listat eivät sisällä mitään analyysiä, suositusta tai subjektiivista tulkintaa, vaan kyseessä on tilasto-otos. Tässä otoksessa vain kaksi yhtiötä, Bank of America ja JP Morgan, täyttävät alle 22,5:n raja-arvon. Huomionarvoisesti pankki- ja rahoitusala on edustettuna myös Helsingin pörssin matalan Grahamin luvun listalla. Onkin mahdollista, että sijoittajat yleisesti näkevät pankkitoiminnan olevan jatkossa selvästi aiempaa haastavampaa ja vaikeammin kannattavaksi saatavaa liiketoimintaa. Halvimpien listalta löytyvät myös Intel, Berkshire Hathaway ja Verizon Communications.
Grahamin luvulla halvimmat arvo-osakkeet:
Kolikon kääntöpuolelta löytyvät monet vastikään kurssiennätyksiä takoneet yhtiöt, joiden Grahamin lukuja ei lasketa kymmenissä eikä edes sadoissa, vaan tuhansissa. Niillä sekä p/e-luvut että p/b-luvut ovat järjestäen korkeita klassisen arvosijoittajan mittapuulla tarkastellen. Siitä huolimatta historiassa – joka ei ole tae tulevista tuotoista – nämä yhtiöt ovat tuottaneet erinomaisia tuottoja omistajilleen. Listalta löytyvät Tesla, Amazon, Mastercard, NVIDIA ja Netflix.
Grahamin luvulla kalleimmat:
Edellä listatut yhdysvaltalaiset yhtiöt eivät edes likimain täytä Grahamin luvun kriteeristöä, jota perinteinen arvosijoittaja pitää yhtenä ohjenuoranaan. On syytä huomata sekin, etteivät kyseiset yhtiöt täyttäneet kriteerejä ennen viime kuukausien ja vuosien kurssinousuakaan. Yhtä kaikki, tarinan opetus näyttää kiteytyvän ainakin siihen, että arvosijoittajana itseään pitävä sijoittaja on viime aikoina menestynyt todennäköisimmin sijoittamalla “aliarvostetun kasvun” yhtiöihin, ei grahamilaisittain ”aliarvostetun nykyisyyden” yhtiöihin. Aika näyttää, onko ilmiö kestävä ja pysyvä.
Mitä sijoitushistorian menestyneimmät gurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Uutuuskirja Sijoita kuin gurun myynti on nyt käynnissä!
Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita erityisesti Helsingin pörssin yritysten näkökulmista. Uusimman syksyn 2020 Sijoita kuin guru -kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa). Sijoita kuin guru -kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös osana sijoituskirjapakettia, jonka kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen.
Tilaa Sijoita kuin guru tästä linkistä. Lisätietoa sijoituskirjapaketista löydät täältä.
Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mahdollisesti mainituista yhtiöistä Nordean, Sammon, Fortumin, Nokian Renkaiden ja Elisan osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään tähän blogiin omistusmuutoksia tekstin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitemansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Historia ei ole tae tulevista tuotoista. Tekstin laskelmat on laadittu markkinoilla olevaa julkista informaatiota soveltaen ja kirjoittajan luotettavina pitämiä lähteitä hyödyntäen, mutta kirjoittaja ei vastaa mahdollisista laskentavirheistä ja niiden seurauksista. Teksti on tarkoitettu vain kotimaisten sijoittajien luettavaksi. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.
