Aloittelijan tuuria pikakaupoissa

Ihminen on veikeä hassuttelija. Vaikka hän tietää jonkin asian vaaralliseksi, pitää sitä suin surmin kokeilla. Kukapa ei olisi syöpäkäärylettä hamunnut ja yskien suoritustaan häpeillyt? Alkoholikin tiedetään hyvin vaaralliseksi hermomyrkyksi, mutta silti muki nousee. Vaara kiinnostaa. Sen kaikki treffiseuran rokkaripojalle menettäneet kiltit pojat tietävät.

Tiedän, että tutkimusten mukaan osakkeiden pikakauppa saattaa vahingoittaa taloutta. Olen tästä myös Säästäjästä sijoittajaksi – kirjassani paasannut. Silti aion Nordnetin palveluja käyttää kevään aikana liian tiuhaan tahtiin. Jäin pois palkkatyöstä vuoden toisena torstaina, joten kaupankäyntirajoitteet eivät minua enää sido.  Olen pitkäaikaisen sijoittamisen ja hajauttamisen kannattaja, mutta irrotan osan henkilökohtaisesta eläkevarastostani pikakauppoihin.

Blogisarjassani raportoin tuhansille lukijoilleni sijoituskohteet sekä osto- ja myyntihinnat perusteluineen. Kaukana on tämä akateemisesta sijoittamisesta, mutta panokseni suuruus on varsin pieni. Sen voin menettää ilman, että tarvitsee vaimolle raportoida. Tuhansista euroista kuitenkin puhutaan, jotta harrasteella olisi myös taloudellista vaikutusta. Saatan blogeissani sivuta makrotalouden ilmiöitä ja osakemaailman kummallisuuksia, mutta enemmän niistä saatte lukea maan parhaista maakuntalehdistä sekä Kauppalehden printtiversion Oma raha-palstalta, joihin minulla on ilo säännöllisesti kolumnoida.

Elektrobit oli ensimmäinen ostokseni. Tunnen yhtiötä jonkin verran, se oli mukana hoitamassani osakerahastossa edellisen työnantajani aikana. Yhtiö aikoo laajentua autojen langattomassa ”viestinnässä” ja kasvunäkymät ovat hyvät. Osake ei noussut vuoden ensimmäisen pörssipäivän huumassa, joten vuoden toisena pörssipäivänä hankin sitä satsin 0,65 euron kurssiin. Katsoin käppyrästä, että 0,75 euroon siitä luopuisin. Kymmenen senttiä ja pitkälti toistakymmentä prosenttia olisi hyvä alku nopeaan kaupankäyntiini.

Osakkeen kurssi lähtikin pian nousuun. Maltoin mieleni ja myin ne vasta 0,83 sentissä. Se oli ihan hyvä tulos näin alkajaisiksi. Itse asiassa liian hyvä, sillä se kannustaa unohtamaan riskit. Aloittelijan tuurista on lukuisia surullisia esimerkkejä. Itseluottamuksen kasvu vie rahat osakekaupoissa ja pokeripöydässä.

Mutta mihin sijoittaisin myynnistä saamani rahat? Pakko ei ole mihinkään sijoittaa heti, mutta Nokian osake oli pudonnut alle kolmen euron. Laitoin pottini siihen 2,892 euron kurssiin. Pelotti. Nokia oli juuri saanut syytöksiä veronkierrosta Intiassa ja skandaali voisi laajentua. Lumian myyntimääristä ei kukaan mitään tiennyt. Laitoin osan Nokioista saman tien myyntiin tasolle 3,09. Laskin, että vielä ennen tulosjulkistusta se kolmosen päälle kiipeäisi.

Torstaina iltapäivällä kirjoitin kolumnia ja siinä kolmen jälkeen iltapäivällä mulkaisin osakekursseja. Nokia liihotti 3,39 eurossa. ”Tässä täytyy olla jokin virhe”, ajattelin ja nojasin nettisivun päivitysnappulaan. Elop yllätti kaikki antamalla ensimmäiset sijoittajamyönteiset uutisensa ikinä ja osakekurssi oli noussut.

Olin tehnyt virheen. Myin osan Nokioista liian halvalla, mutta seuraavana päivänä myin loput ostoerästä hintaan 3,44. En jäänyt odottamaan viikonloppua.

Viikon onnekkaat kauppatoilailuni huipentuivat siihen, että Elektrobit antoi torstai-iltana tulosvaroituksen ja osake putosi 15 prosenttia. Ostoni ja myyntini osuivat ihan nappiin. Nyt seuraan, josko sen osake tulisi 0,65 euron tasoille uudestaan. Silloin olisi käteni alla. Ehkä.

Sen virheen tein, jotta kerroin kaupoista naiselle, joka samassa osoitteessa asuu. Hän on mielestään aina ollut varma, että minun pitää pikakaupat hallita. Muuten olisi mennyt parinkymmenen vuoden sijoituskokemukseni hukkaan. Tyrkytti vähäisiä säästöjään minulle pikakauppojen raaka-aineeksi. En ottanut.

A vot. Todella helppoa tämä osakkeilla vaurastuminen. Olen taitava. Jos joskus tulee tappiollinen kauppa, se johtuu olosuhteista ja huonosta onnesta, mutta nämä voitolliset kaupat ovat silkkaa jäätävää osaamista. Eikö?

 

Kommentit:

 

  • Olavi Kiminki

    Voitko hiukan avata höyrähtämistä pikaiseen kaupankäyntiin?

    Onko siinä muutakin kuin kokeilunhalua tai ajankulua? Tilastollisestihan tuossa hommassa ei voi voittaa (paitsi se 5%, joka kykenee lyömään indeksin, mutta ei jatkuvasti sekään..?)

    Omasta kokemuksesta tiedän, että lisäarvo voi tulla pelaamisesta. Sitähän vakava sijoittaminen ei ole.

    • Mika Pesonen · Jyväskylän yliopisto

      Terve!
      Kirjassani “Säästäjästä sijoittajaksi” kuvan, kuinka tein päiväkauppaa kaksi viikkoa. Ei kannattanut. Ja niinhän kaikki tutkimuksetkin toteavat.
      Ajankuluahan se on totisesti. Ja raaka-ainetta blogeihin. Varoittavia esimerkkejä. Lisäksi: rehellisiä päiväkauppaajia taitaa olla harvassa. Historia on voittajan historiaa, muut vaikenevat.
      Lottoatko sinä? Varmat veikkausvihjeet? Katsotaan miten käy!
      · 14. tammikuuta kello 9:04
    • Olavi Kiminki

      En lottoa.

      En silti ole ihan yhtä uskollinen periaatteelle, kuin se kuuluisa matemaatikko, joka jätti avaamatta hyväntekeväisyyssyistä ostamansa raha-arvat, koska todennäköisyys voitolle oli niin pieni. Taisi olla Vilho Väisälä?

      · 15. tammikuuta kello 1:06
/Mika Pesonen

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit