Aktiivisuus – miksi maksaa epävarmuudesta?

Aktiivisessa salkunhoidossa salkunhoitaja pyrkii sijoittamaan osakkeisiin jotka tuottaisivat yleistä markkinaa paremmin. Passiivisessa lähestymistavassa sijoitetaan esimerkiksi yleisindeksin mukaisiin osakkeisiin sen ihmeemmin arvailematta, mitkä osakkeet saattaisivat tuottaa paremmin. Edellisessä lähestymistavassa keskimääräiset vuotuiset kokonaiskulut ovat tyypillisesti noin kahden prosentin luokkaa, jälkimmäisessä muutaman kymmenyksen – jopa nolla. Kumpi vaihtoehdoista sitten tuottaa paremmin?

Aktivisen ja passiivisen otteen eduista ja haitoista on kirjoiteltu monet palstat – myös täällä Nordnet Blogissa*. Tutkimusten valossa keskimäärin noin kolme neljäsosaa aktiivisesti hoidetuista rahastoista jäävät vertailuindekseilleen, suunnilleen synnyttämiensä kokonaiskulujen verran (esimerkki 1, esimerkki 2, esimerkki 3). Mitä korkeammat kulut, sitä enemmän rahasto jää jälkeen. Aktiivinen ote kannattaa suhteellisesti parhaiten epätäydellisillä ja/tai kehittyvillä markkinoilla. Silloinkin vertailusta merkittävästi poiketen, mutta vähäisellä kaupankäynnillä ja matalilla kuluilla.

Aktiiviseen varainhoitoon vannovat toteavat tähän, että maailmasta löytyy aktiivisesti hoidettuja rahastoja, jotka ovat lyöneet vertailuindeksit mennen tullen. Tämä pitää paikkansa. Sellaisia tapauksia on olemassa, mutta niitä ei ole montaa, ja paremmuus on lähes poikkeuksetta jälkikäteen todettu. Jotta olisit päässyt nauttimaan kyseisen rahaston menestyksestä, sinun olisi pitänyt osata löytää se tuhansien rahastojen joukosta kymmeniä vuosia sitten (tai sitten ylivoimaisuuden pitäisi kestää tarpeeksi pitkään, mihin vain Warren Buffett on pystynyt 52 vuoden mittaisella näytöllään). Mistä pääsemmekin asian ytimeen.

Minimoimalla sijoitukseni kulut tiedän jo tänään, että kymmenien vuosien kuluttua säästöni ovat tuottaneet paremmin kuin kolme neljäsosaa aktiivisesti hoidetuista rahastoista. Kynnys sijoittaa aktiivisesti hoidettuun rahastoon – sellaiseen, joka saattaa lyödä markkinoiden keskimääräisen tuoton, mutta 75 prosentin todennäköisyydellä ei sitä tee – on siksi korkea. Kymmenien vuosien kuluttua on meinaan kohtalaisen ikävä havahtua huomaamaan, että valitsit väärän rahaston. Uutta tilaisuutta kun ei ole.

Siksi minä valitsen kulujen varman minimoinnin epätodennäköisen paremman tuoton sijaan.

 

* Esimerkiksi: Sijoittamisen aktiiviset valinnatTuomittu sijoitusneuvontaNäin Warren Buffett valitsee ostokohteensaMaksa vähemmän, niin saat enemmänKulut jarruttavat tuottoa – mutta miten paljon?Parempaa tuottoa

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
18.03.2017 18:13

Koska toistat itseäsi kolumneissasi niin toistan minäkin saman kysymyksen kuin viimeksi. Milloin aktiivisuus kannattaa? Suurten yhtiöiden osalta ilmeisestikään ei, koska markkinoilla on runsaasti tietoa näistä ja suuret yhtiöt ovat luonteeltaan vakaita. Tällöin isojen kulujen kurominen kiinni ei oikein tahdo onnistua, ainakaan pitkällä tähtäimellä. Mutta entäs kun puhutaan korkorahastoista, small capista, globaaleista mahdollisuuksista siirtyä aliarvostettuihin kohteisiin, sektorirahastoista, listaamattomista kohteista, johdannaishulivilihärveleistä jne. CNBC:llä oli heppu, joka kertoi että high yield -lainat ovat tyyppikohde, jossa aktiivisuus kannattaa. Ensinnäkin tässä sijoituskohteessa ei ole tarkoitus löytää houkuttelevia kohteita vaan enemmän välttää miinoja. Toisekseen, jos jokin yhtiö (tai toimiala) ottaa kahmalokaupalla huonolaatuista lainaa, sen osuus indeksissä… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
19.03.2017 14:35

Hyvä nyrkkisääntö kaikille suomalaisille, jotka nykyään laittavat rahansa indeksiä käytännössä seuraavaan kivijalkapankin Suomi-osakerahastoon.

Nimetön
Nimetön
22.03.2017 17:43

Olen itse ns.tavissijoittaja ja olen martinin kanssa samaa mieltä passiivisen sijoittamisen eduista verrattuna aktiiviseen rahastosijoittamiseen.Passiivinen strategia sopii ainakin minulle hyvin.