Halpaa vai kallista?

Kohta on kulunut viisi vuotta siitä, että pörssin vapaa pudotus päättyi, jonka viimeinen vaihe käynnistyi Lehman Brothersin konkurssin seurauksena. Maailma ei tuhoutunut, vaikka niin saattoikin uutisten perusteella tuntua. Mitä pahempia kauhuskenaarioita pörssiammattilaiset ennustivat, sitä enemmän he saivat palstatilaa. Tästä huolimatta kurssit kääntyivät jyrkkään nousuun ja muun muassa S&P 500 -indeksi on lyönyt uusia ennätyksiä loppuvuodesta, mikä on saanut yhä useamman varoittamaan siitä, että kurssit ovat nousseet liikaa. Suurimpien pessimistien mukaan matala kurssitaso on aiheuttanut kuplan.

Pahimpien ennusteiden mukaan kurssit tulevat laskemaan kolmanneksen, kun taas maltillisemmat ennusteet ovat olleet kymmenestä viiteentoista prosenttia. Kurssilaskua on perusteltu sillä, että muun muassa pitkän aikavälin P/E-luku on 50 prosenttia korkeampi kuin keskimäärin ja että se on ollut korkeampi ainoastaan vuosina 1929 ja 2008. Tämän lisäksi Federal Reserve (FED) tulee leikkaamaan setelirahoitustaan ennemmin tai myöhemmin. Huvittavaa kyllä kurssit kääntyivät taas nousu-uralle kun FED lopulta ilmoitti leikkaavansa setelirahoitusta, vaikka kurssit olivatkin laskeneet ennen päätöstä kun sijoittajat olivat hermoilleet päätöstä odotellessaan.

Pörssin hyvään kehitykseen uskovat toimivat pessimistien vastapainona. Optimistit, professori Jeremy Siegel etunenässä, ovat väittäneet, että P/E-luvut antavat liian pessimistisen kuvan todellisuudesta kirjanpitosäädösten käypään arvoon kirjaamisen vuoksi. Erityisesti aliarvostusten kirjaaminen tulokseen pitää tuloksia liian matalalla tasolla. Yhteistä optimisteille on, että he pitävät nykyistä kurssitasoa kohtuullisena. Emme muistaaksemme ole törmänneet yhteenkään analyytikkoon, joka väittäisi nykyisten kurssien olevan aliarvostettuja. Eräät analyytikot huomauttavat kuitenkin, että osakesijoituksilla ei ole varteenotettavaa vaihtoehtoa mikä tukee kurssitasoa.

Kirjoitimme runsaat neljä vuotta sitten kirjoituksen osakkeiden hinnoittelusta. Kirjoitus käsitteli diskontatun kassavirtamallin ongelmista, joita analyysin lukijan on hyvä tietää. Tämän lisäksi kirjoituksessa oli useita esimerkkejä, joista yksi varasti kaiken huomion. Esimerkki käsitti S&P 500 -indeksin vuosien 1871 ja 2009 välillä sekä minkä arvoinen indeksiosakkeen olisi pitänyt olla tulevien diskontattujen osinkojen perusteella.

Kuvion oveluus on siinä, että se kertoo minkä hintainen indeksiosakkeen olisi pitänyt olla menneisyydessä ilman suurempia epävarmuustekijöitä. S&P 500 -indeksi oli kirjoitusta kirjoittaessa 1100 pisteessä ja indeksi olisi ollut yliarvostettu lähes 25 vuotta, jos indeksi olisi kyseisenä päivänä ollut oikein hinnoiteltu. Kirjoitimme, että indeksin olisi pitänyt olla jossain 1300 ja 1500 pisteen välillä, jotta se ei olisi ollut niin voimakkaasti yliarvostettu. Tämän päivän tiedoilla voimme sanoa, että ylempi raja olisi ollut hyvin lähellä oikeaa hintatasoa.

Markkinat voivat hinnoitella osakkeet väärin. Väärinhinnoittelu voi kestää vuosikausia, mutta on epätodennäköistä, että väärinhinnoittelu kestäisi vuosikymmeniä. Tämän vuoksi on odotettavaa, että indeksi liikkuu lasketun indeksiosakkeen hinnan ympärillä. Alla on vastaavan lainen kuvio viimeisestä 34 vuodesta kuin se, jonka esitimme neljä vuotta sitten. Kuvion ainoa oletus on, että indeksi on jokaisena hetkenä oikein hinnoiteltu, koska tämä on vaatimus jotta voisimme laskea sijoittajan vaatiman riskipreemion.

Musta viiva on S&P 500 -indeksi. Punainen viiva kertoo minkä arvoinen indeksiosakkeen olisi pitänyt olla kun tulevat osingot diskontataan ja lopuksi osake myydään tänään. Punainen katkoviiva kertoo saman kuin punainen viiva sillä erolla, että indeksi olisi myytäessä ollut kolmanneksen alempi, kuten pahimmat pessimistit ennustavat.

On hyvä huomioida, ettei kuvio ylipäätään kerro minkähintainen indeksin pitäisi olla tänään. Kuvio kertoo ainoastaan indeksin arvon menneisyyteen verrattuna tämän päivän hintaan. Kuviosta voi todeta, että jos tämän päivän indeksi olisi kolmanneksen alempi, olisi indeksi ollut yliarvostettu lähestulkoon koko ajan sitten 80-luvun puolenvälin, mikä kuulostaa epätodennäköiseltä. Sen sijaan S&P 500 -indeksi seuraa kauniisti punaista viivaa, mikä tarkoittaa, että tämän hetkinen hinnoittelu vastaa suurin piirtein keskimääräistä hinnoittelua menneisyydessä. Kun kuvion ainoa oletus oli, että indeksi on jokaisena ajankohtana oikein hinnoiteltu, merkitsisi se sitä, että tämän päivän hintataso olisi myös suurin piirtein oikein.

Kuvio ei kerro pörssin tarkkaa arvoa vaan se toimii ennemminkin tarkastuksena sille, että kurssitaso ei ole absurdi. Tämän päivän indeksi voisi olla sata pistettä suuntaan tai toiseen ilman, että sillä olisi suurempaa vaikutusta lopputulokseen. Mielestämme pörssi on tällä hetkellä kutakuinkin oikein hinnoiteltu. Tästä huolimatta vaaditaan tiettyä optimismia tulevaisuuden osalta, jotta nykyinen arvostustaso olisi perusteltu. Pääsääntöisesti sanoisimme, että eurooppalaiset osakkeet ovat halvempia kuin esimerkiksi amerikkalaiset. Kirjoitamme enemmän tulevaisuuden näkymistä perinteisessä Pörssi 2014 kirjoituksessa.

Tom Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
01.01.2014 15:45

En edelleenkään pelkäisi ostaa Amerikkalaisia suuryhtiöitä jotka ovat korottaneet osinkoaan vuodesta ja jopa vuosikymmenestä toiseen (JNJ, KMB, XOM, KO jne.). Niissä osinkotuotto on kuitenkin kohtuulliset n. 3% ja tasaisilla ostoilla saa kopattua niin edullisetkin ostopaikat kuin maltillisemminkin arvostetut hinnat – etenkin jos tarkoituksena ei ole koskaan myydä.

Nyt Euron vahvuus tukee vielä dollariostoksia entistä paremmin. Miksi jäädä jumiin ainoastaan Suomen pörssiin?